penkki

Finnish

Etymology

Borrowed from Late Old Swedish bænker. Doublet of penger.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpeŋkːi/, [ˈpe̞ŋkːi]
• Rhymes: -eŋkːi
• Syllabification^(key): penk‧ki

Noun

penkki

1. bench
   1. any type of seat

      Synonym: istuin

2. plant bed
3. (sports) bench (station for bench pressing)
4. (sports) bench (the maximum weight one is able to bench press)
   1. (informal, sports) Clipping of penkkipunnerrus (“bench press”).

Declension

Inflection of penkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative		penkki	penkit
genitive		penkin	penkkien
partitive		penkkiä	penkkejä
illative		penkkiin	penkkeihin
		singular	plural
nominative		penkki	penkit
accusative	nom.	penkki	penkit
	gen.	penkin
genitive		penkin	penkkien
partitive		penkkiä	penkkejä
inessive		penkissä	penkeissä
elative		penkistä	penkeistä
illative		penkkiin	penkkeihin
adessive		penkillä	penkeillä
ablative		penkiltä	penkeiltä
allative		penkille	penkeille
essive		penkkinä	penkkeinä
translative		penkiksi	penkeiksi
abessive		penkittä	penkeittä
instructive		—	penkein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of penkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative penkkini penkkini accusative nom. penkkini penkkini gen. penkkini genitive penkkini penkkieni partitive penkkiäni penkkejäni inessive penkissäni penkeissäni elative penkistäni penkeistäni illative penkkiini penkkeihini adessive penkilläni penkeilläni ablative penkiltäni penkeiltäni allative penkilleni penkeilleni essive penkkinäni penkkeinäni translative penkikseni penkeikseni abessive penkittäni penkeittäni instructive — — comitative — penkkeineni second-person singular possessor singular plural nominative penkkisi penkkisi accusative nom. penkkisi penkkisi gen. penkkisi genitive penkkisi penkkiesi partitive penkkiäsi penkkejäsi inessive penkissäsi penkeissäsi elative penkistäsi penkeistäsi illative penkkiisi penkkeihisi adessive penkilläsi penkeilläsi ablative penkiltäsi penkeiltäsi allative penkillesi penkeillesi essive penkkinäsi penkkeinäsi translative penkiksesi penkeiksesi abessive penkittäsi penkeittäsi instructive — — comitative — penkkeinesi first-person plural possessor singular plural nominative penkkimme penkkimme accusative nom. penkkimme penkkimme gen. penkkimme genitive penkkimme penkkiemme partitive penkkiämme penkkejämme inessive penkissämme penkeissämme elative penkistämme penkeistämme illative penkkiimme penkkeihimme adessive penkillämme penkeillämme ablative penkiltämme penkeiltämme allative penkillemme penkeillemme essive penkkinämme penkkeinämme translative penkiksemme penkeiksemme abessive penkittämme penkeittämme instructive — — comitative — penkkeinemme second-person plural possessor singular plural nominative penkkinne penkkinne accusative nom. penkkinne penkkinne gen. penkkinne genitive penkkinne penkkienne partitive penkkiänne penkkejänne inessive penkissänne penkeissänne elative penkistänne penkeistänne illative penkkiinne penkkeihinne adessive penkillänne penkeillänne ablative penkiltänne penkeiltänne allative penkillenne penkeillenne essive penkkinänne penkkeinänne translative penkiksenne penkeiksenne abessive penkittänne penkeittänne instructive — — comitative — penkkeinenne third-person possessor singular plural nominative penkkinsä penkkinsä accusative nom. penkkinsä penkkinsä gen. penkkinsä genitive penkkinsä penkkiensä partitive penkkiään penkkiänsä penkkejään penkkejänsä inessive penkissään penkissänsä penkeissään penkeissänsä elative penkistään penkistänsä penkeistään penkeistänsä illative penkkiinsä penkkeihinsä adessive penkillään penkillänsä penkeillään penkeillänsä ablative penkiltään penkiltänsä penkeiltään penkeiltänsä allative penkilleen penkillensä penkeilleen penkeillensä essive penkkinään penkkinänsä penkkeinään penkkeinänsä translative penkikseen penkiksensä penkeikseen penkeiksensä abessive penkittään penkittänsä penkeittään penkeittänsä instructive — — comitative — penkkeineen penkkeinensä

Derived terms

• penkata
• penkkarit

 

compounds

• etupenkki
• hernepenkki
• häpeäpenkki
• höyläpenkki
• istuinpenkki
• jäähypenkki
• kasvipenkki
• kiintopenkki
• kirkonpenkki
• kohopenkki
• koulunpenkki
• kukkapenkki
• kylvöpenkki
• kääntöpenkki
• lahtipenkki
• mansikkapenkki
• multapenkki
• patapenkki
• penkinpainajaiset
• penkinpää
• penkkihiomakone
• penkkihöylä
• penkkilauta
• penkkipunnerrus
• penkkirivi
• penkkiurheilija
• penkkiurheilu
• penkkivelli
• perunapenkki
• peräpenkki
• piinapenkki
• puistonpenkki
• puupenkki
• puutarhapenkki
• rihtauspenkki
• ruusupenkki
• ruuvipenkki
• seinäpenkki
• selkäpenkki
• sorvipenkki
• soutupenkki
• takapenkki
• teuraspenkki
• teurastuspenkki
• työpenkki
• työstöpenkki
• urkupenkki
• vaihtopenkki
• viilapenkki
• vinopenkki

 

Descendants

• → Ingrian: penkki

Further reading

• “penkki”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Etymology

Borrowed from Finnish penkki.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpeŋkːi/, [ˈpe̞ŋkʲː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpeŋkːi/, [ˈpe̞ŋkːi]
• Rhymes: -eŋkʲː, -eŋkːi
• Hyphenation: penk‧ki

Noun

penkki

1. Synonym of rahi

Declension

Declension of penkki (type 5/vahti, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	penkki	penkit
genitive	penkin	penkkiin, penkkilöin
partitive	penkkiä	penkkijä, penkkilöjä
illative	penkkii	penkkii, penkkilöihe
inessive	penkiis	penkkiis, penkkilöis
elative	penkist	penkkiist, penkkilöist
allative	penkille	penkkiille, penkkilöille
adessive	penkiil	penkkiil, penkkilöil
ablative	penkilt	penkkiilt, penkkilöilt
translative	penkiks	penkkiiks, penkkilöiks
essive	penkkinnä, penkkiin	penkkiinnä, penkkilöinnä, penkkiin, penkkilöin
exessive1)	penkkint	penkkiint, penkkilöint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 397