penger

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

English[edit]

Adjective[edit]

penger

  1. comparative form of peng: more peng

Finnish[edit]

Alternative forms[edit]

Etymology[edit]

Borrowed from Proto-Norse [Term?] (compare Old East Norse *benkr), from Proto-Germanic *bankiz. Doublet of penkki, pankko, and penkka.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈpeŋːer/, [ˈpe̞ŋːe̞r]
  • Rhymes: -eŋːer
  • Syllabification(key): pen‧ger

Noun[edit]

penger

  1. embankment, bank (steep slope of earth, sand, etc.)
    Synonym: penkka
  2. terrace, bed (raised, flat-topped bank of earth with sloping sides)
    Synonym: pengermä

Declension[edit]

Inflection of penger (Kotus type 49*G/askel, nk-ng gradation)
nominative penger
penkere
penkeret
penkereet
genitive penkeren
penkereen
penkerien
pengerten
penkereiden
penkereitten
partitive pengertä
penkerettä
penkeriä
penkereitä
illative penkereen
penkereeseen
penkeriin
penkereisiin
penkereihin
singular plural
nominative penger
penkere
penkeret
penkereet
accusative nom. penger
penkere
penkeret
penkereet
gen. penkeren
penkereen
genitive penkeren
penkereen
penkerien
pengerten
penkereiden
penkereitten
partitive pengertä
penkerettä
penkeriä
penkereitä
inessive penkeressä
penkereessä
penkerissä
penkereissä
elative penkerestä
penkereestä
penkeristä
penkereistä
illative penkereen
penkereeseen
penkeriin
penkereisiin
penkereihin
adessive penkerellä
penkereellä
penkerillä
penkereillä
ablative penkereltä
penkereeltä
penkeriltä
penkereiltä
allative penkerelle
penkereelle
penkerille
penkereille
essive penkerenä
penkereenä
penkerinä
penkereinä
translative penkereksi
penkereeksi
penkeriksi
penkereiksi
abessive penkerettä
penkereettä
penkerittä
penkereittä
instructive penkerin
penkerein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of penger (Kotus type 49*G/askel, nk-ng gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative penkereni
penkereeni
penkereni
penkereeni
accusative nom. penkereni
penkereeni
penkereni
penkereeni
gen. penkereni
penkereeni
genitive penkereni
penkereeni
penkerieni
pengerteni
penkereideni
penkereitteni
partitive pengertäni
penkerettäni
penkeriäni
penkereitäni
inessive penkeressäni
penkereessäni
penkerissäni
penkereissäni
elative penkerestäni
penkereestäni
penkeristäni
penkereistäni
illative penkereeni
penkereeseeni
penkeriini
penkereisiini
penkereihini
adessive penkerelläni
penkereelläni
penkerilläni
penkereilläni
ablative penkereltäni
penkereeltäni
penkeriltäni
penkereiltäni
allative penkerelleni
penkereelleni
penkerilleni
penkereilleni
essive penkerenäni
penkereenäni
penkerinäni
penkereinäni
translative penkerekseni
penkereekseni
penkerikseni
penkereikseni
abessive penkerettäni
penkereettäni
penkerittäni
penkereittäni
instructive
comitative penkerineni
penkereineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative penkeresi
penkereesi
penkeresi
penkereesi
accusative nom. penkeresi
penkereesi
penkeresi
penkereesi
gen. penkeresi
penkereesi
genitive penkeresi
penkereesi
penkeriesi
pengertesi
penkereidesi
penkereittesi
partitive pengertäsi
penkerettäsi
penkeriäsi
penkereitäsi
inessive penkeressäsi
penkereessäsi
penkerissäsi
penkereissäsi
elative penkerestäsi
penkereestäsi
penkeristäsi
penkereistäsi
illative penkereesi
penkereeseesi
penkeriisi
penkereisiisi
penkereihisi
adessive penkerelläsi
penkereelläsi
penkerilläsi
penkereilläsi
ablative penkereltäsi
penkereeltäsi
penkeriltäsi
penkereiltäsi
allative penkerellesi
penkereellesi
penkerillesi
penkereillesi
essive penkerenäsi
penkereenäsi
penkerinäsi
penkereinäsi
translative penkereksesi
penkereeksesi
penkeriksesi
penkereiksesi
abessive penkerettäsi
penkereettäsi
penkerittäsi
penkereittäsi
instructive
comitative penkerinesi
penkereinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative penkeremme
penkereemme
penkeremme
penkereemme
accusative nom. penkeremme
penkereemme
penkeremme
penkereemme
gen. penkeremme
penkereemme
genitive penkeremme
penkereemme
penkeriemme
pengertemme
penkereidemme
penkereittemme
partitive pengertämme
penkerettämme
penkeriämme
penkereitämme
inessive penkeressämme
penkereessämme
penkerissämme
penkereissämme
elative penkerestämme
penkereestämme
penkeristämme
penkereistämme
illative penkereemme
penkereeseemme
penkeriimme
penkereisiimme
penkereihimme
adessive penkerellämme
penkereellämme
penkerillämme
penkereillämme
ablative penkereltämme
penkereeltämme
penkeriltämme
penkereiltämme
allative penkerellemme
penkereellemme
penkerillemme
penkereillemme
essive penkerenämme
penkereenämme
penkerinämme
penkereinämme
translative penkereksemme
penkereeksemme
penkeriksemme
penkereiksemme
abessive penkerettämme
penkereettämme
penkerittämme
penkereittämme
instructive
comitative penkerinemme
penkereinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative penkerenne
penkereenne
penkerenne
penkereenne
accusative nom. penkerenne
penkereenne
penkerenne
penkereenne
gen. penkerenne
penkereenne
genitive penkerenne
penkereenne
penkerienne
pengertenne
penkereidenne
penkereittenne
partitive pengertänne
penkerettänne
penkeriänne
penkereitänne
inessive penkeressänne
penkereessänne
penkerissänne
penkereissänne
elative penkerestänne
penkereestänne
penkeristänne
penkereistänne
illative penkereenne
penkereeseenne
penkeriinne
penkereisiinne
penkereihinne
adessive penkerellänne
penkereellänne
penkerillänne
penkereillänne
ablative penkereltänne
penkereeltänne
penkeriltänne
penkereiltänne
allative penkerellenne
penkereellenne
penkerillenne
penkereillenne
essive penkerenänne
penkereenänne
penkerinänne
penkereinänne
translative penkereksenne
penkereeksenne
penkeriksenne
penkereiksenne
abessive penkerettänne
penkereettänne
penkerittänne
penkereittänne
instructive
comitative penkerinenne
penkereinenne
third-person possessor
singular plural
nominative penkerensä
penkereensä
penkerensä
penkereensä
accusative nom. penkerensä
penkereensä
penkerensä
penkereensä
gen. penkerensä
penkereensä
genitive penkerensä
penkereensä
penkeriensä
pengertensä
penkereidensä
penkereittensä
partitive pengertään
penkerettään
pengertänsä
penkerettänsä
penkeriään
penkereitään
penkeriänsä
penkereitänsä
inessive penkeressään
penkereessään
penkeressänsä
penkereessänsä
penkerissään
penkereissään
penkerissänsä
penkereissänsä
elative penkerestään
penkereestään
penkerestänsä
penkereestänsä
penkeristään
penkereistään
penkeristänsä
penkereistänsä
illative penkereensä
penkereeseensä
penkeriinsä
penkereisiinsä
penkereihinsä
adessive penkerellään
penkereellään
penkerellänsä
penkereellänsä
penkerillään
penkereillään
penkerillänsä
penkereillänsä
ablative penkereltään
penkereeltään
penkereltänsä
penkereeltänsä
penkeriltään
penkereiltään
penkeriltänsä
penkereiltänsä
allative penkerelleen
penkereelleen
penkerellensä
penkereellensä
penkerilleen
penkereilleen
penkerillensä
penkereillensä
essive penkerenään
penkereenään
penkerenänsä
penkereenänsä
penkerinään
penkereinään
penkerinänsä
penkereinänsä
translative penkerekseen
penkereekseen
penkereksensä
penkereeksensä
penkerikseen
penkereikseen
penkeriksensä
penkereiksensä
abessive penkerettään
penkereettään
penkerettänsä
penkereettänsä
penkerittään
penkereittään
penkerittänsä
penkereittänsä
instructive
comitative penkerineen
penkereineen
penkerinensä
penkereinensä

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

Related terms[edit]

Further reading[edit]

Ingrian[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic [Term?]. Cognates include Finnish penger and dialectal Estonian penger.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

penger

  1. slope, hillside

Declension[edit]

Declension of penger (type 12/tytär, nk-ng gradation)
singular plural
nominative penger penkeret
genitive penkeren penkeriin
partitive pengertä penkeriä
illative penkeree penkerii
inessive penkerees penkeriis
elative penkerest penkerist
allative penkerelle penkerille
adessive penkereel penkeriil
ablative penkerelt penkerilt
translative penkereks penkeriks
essive penkerennä, penkereen penkerinnä, penkeriin
exessive1) penkerent penkerint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

References[edit]

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 397

Norwegian Bokmål[edit]

Norwegian Wikipedia has an article on:
Wikipedia no

Etymology[edit]

Plural form of penge. From Old Norse pen(in)gar, plural form of pen(in)gr. Doublet of penning.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /peŋːer/, [²pʰɛŋːəɾ]

Noun[edit]

penger pl (definite plural pengene)

  1. money
    Har du nok penger til dette maleriet?
    Do you have enough money for this painting?
  2. plural of penge (coin)

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

See also[edit]

References[edit]

“penger” in The Bokmål Dictionary.