pihkaantua

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index p)

Verb[edit]

pihkaantua

  1. (intransitive) To become stained with pitch (from trees)
  2. (intransitive, + illative) To get a crush on.

Conjugation[edit]

Inflection of pihkaantua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pihkaannun en pihkaannu 1st sing. olen pihkaantunut en ole pihkaantunut
2nd sing. pihkaannut et pihkaannu 2nd sing. olet pihkaantunut et ole pihkaantunut
3rd sing. pihkaantuu ei pihkaannu 3rd sing. on pihkaantunut ei ole pihkaantunut
1st plur. pihkaannumme emme pihkaannu 1st plur. olemme pihkaantuneet emme ole pihkaantuneet
2nd plur. pihkaannutte ette pihkaannu 2nd plur. olette pihkaantuneet ette ole pihkaantuneet
3rd plur. pihkaantuvat eivät pihkaannu 3rd plur. ovat pihkaantuneet eivät ole pihkaantuneet
passive pihkaannutaan ei pihkaannuta passive on pihkaannuttu ei ole pihkaannuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pihkaannuin en pihkaantunut 1st sing. olin pihkaantunut en ollut pihkaantunut
2nd sing. pihkaannuit et pihkaantunut 2nd sing. olit pihkaantunut et ollut pihkaantunut
3rd sing. pihkaantui ei pihkaantunut 3rd sing. oli pihkaantunut ei ollut pihkaantunut
1st plur. pihkaannuimme emme pihkaantuneet 1st plur. olimme pihkaantuneet emme olleet pihkaantuneet
2nd plur. pihkaannuitte ette pihkaantuneet 2nd plur. olitte pihkaantuneet ette olleet pihkaantuneet
3rd plur. pihkaantuivat eivät pihkaantuneet 3rd plur. olivat pihkaantuneet eivät olleet pihkaantuneet
passive pihkaannuttiin ei pihkaannuttu passive oli pihkaannuttu ei ollut pihkaannuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pihkaantuisin en pihkaantuisi 1st sing. olisin pihkaantunut en olisi pihkaantunut
2nd sing. pihkaantuisit et pihkaantuisi 2nd sing. olisit pihkaantunut et olisi pihkaantunut
3rd sing. pihkaantuisi ei pihkaantuisi 3rd sing. olisi pihkaantunut ei olisi pihkaantunut
1st plur. pihkaantuisimme emme pihkaantuisi 1st plur. olisimme pihkaantuneet emme olisi pihkaantuneet
2nd plur. pihkaantuisitte ette pihkaantuisi 2nd plur. olisitte pihkaantuneet ette olisi pihkaantuneet
3rd plur. pihkaantuisivat eivät pihkaantuisi 3rd plur. olisivat pihkaantuneet eivät olisi pihkaantuneet
passive pihkaannuttaisiin ei pihkaannuttaisi passive olisi pihkaannuttu ei olisi pihkaannuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. pihkaannu älä pihkaannu 2nd sing. ole pihkaantunut älä ole pihkaantunut
3rd sing. pihkaantukoon älköön pihkaantuko 3rd sing. olkoon pihkaantunut älköön olko pihkaantunut
1st plur. pihkaantukaamme älkäämme pihkaantuko 1st plur. olkaamme pihkaantuneet älkäämme olko pihkaantuneet
2nd plur. pihkaantukaa älkää pihkaantuko 2nd plur. olkaa pihkaantuneet älkää olko pihkaantuneet
3rd plur. pihkaantukoot älkööt pihkaantuko 3rd plur. olkoot pihkaantuneet älkööt olko pihkaantuneet
passive pihkaannuttakoon älköön pihkaannuttako passive olkoon pihkaannuttu älköön olko pihkaannuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pihkaantunen en pihkaantune 1st sing. lienen pihkaantunut en liene pihkaantunut
2nd sing. pihkaantunet et pihkaantune 2nd sing. lienet pihkaantunut et liene pihkaantunut
3rd sing. pihkaantunee ei pihkaantune 3rd sing. lienee pihkaantunut ei liene pihkaantunut
1st plur. pihkaantunemme emme pihkaantune 1st plur. lienemme pihkaantuneet emme liene pihkaantuneet
2nd plur. pihkaantunette ette pihkaantune 2nd plur. lienette pihkaantuneet ette liene pihkaantuneet
3rd plur. pihkaantunevat eivät pihkaantune 3rd plur. lienevät pihkaantuneet eivät liene pihkaantuneet
passive pihkaannuttaneen ei pihkaannuttane passive lienee pihkaannuttu ei liene pihkaannuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st pihkaantua present pihkaantuva pihkaannuttava
long 1st2 pihkaantuakseen past pihkaantunut pihkaannuttu
2nd inessive1 pihkaantuessa pihkaannuttaessa agent1, 3 pihkaantuma
instructive pihkaantuen negative pihkaantumaton
3rd inessive pihkaantumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative pihkaantumasta
illative pihkaantumaan
adessive pihkaantumalla
abessive pihkaantumatta
instructive pihkaantuman pihkaannuttaman
4th nominative pihkaantuminen
partitive pihkaantumista
5th2 pihkaantumaisillaan

Synonyms[edit]