pinni

Finnish

Etymology 1

Borrowed from Swedish pinne. Meaning "pin" (in electronics) is a semantic loan from English pin.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpinːi/, [ˈpinːi]
• Rhymes: -inːi
• Syllabification^(key): pin‧ni

Noun

pinni

1. hairpin
2. (electronics) pin

Declension

Inflection of pinni (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		pinni	pinnit
genitive		pinnin	pinnien
partitive		pinniä	pinnejä
illative		pinniin	pinneihin
		singular	plural
nominative		pinni	pinnit
accusative	nom.	pinni	pinnit
	gen.	pinnin
genitive		pinnin	pinnien
partitive		pinniä	pinnejä
inessive		pinnissä	pinneissä
elative		pinnistä	pinneistä
illative		pinniin	pinneihin
adessive		pinnillä	pinneillä
ablative		pinniltä	pinneiltä
allative		pinnille	pinneille
essive		pinninä	pinneinä
translative		pinniksi	pinneiksi
abessive		pinnittä	pinneittä
instructive		—	pinnein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of pinni (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative pinnini pinnini accusative nom. pinnini pinnini gen. pinnini genitive pinnini pinnieni partitive pinniäni pinnejäni inessive pinnissäni pinneissäni elative pinnistäni pinneistäni illative pinniini pinneihini adessive pinnilläni pinneilläni ablative pinniltäni pinneiltäni allative pinnilleni pinneilleni essive pinninäni pinneinäni translative pinnikseni pinneikseni abessive pinnittäni pinneittäni instructive — — comitative — pinneineni second-person singular possessor singular plural nominative pinnisi pinnisi accusative nom. pinnisi pinnisi gen. pinnisi genitive pinnisi pinniesi partitive pinniäsi pinnejäsi inessive pinnissäsi pinneissäsi elative pinnistäsi pinneistäsi illative pinniisi pinneihisi adessive pinnilläsi pinneilläsi ablative pinniltäsi pinneiltäsi allative pinnillesi pinneillesi essive pinninäsi pinneinäsi translative pinniksesi pinneiksesi abessive pinnittäsi pinneittäsi instructive — — comitative — pinneinesi first-person plural possessor singular plural nominative pinnimme pinnimme accusative nom. pinnimme pinnimme gen. pinnimme genitive pinnimme pinniemme partitive pinniämme pinnejämme inessive pinnissämme pinneissämme elative pinnistämme pinneistämme illative pinniimme pinneihimme adessive pinnillämme pinneillämme ablative pinniltämme pinneiltämme allative pinnillemme pinneillemme essive pinninämme pinneinämme translative pinniksemme pinneiksemme abessive pinnittämme pinneittämme instructive — — comitative — pinneinemme second-person plural possessor singular plural nominative pinninne pinninne accusative nom. pinninne pinninne gen. pinninne genitive pinninne pinnienne partitive pinniänne pinnejänne inessive pinnissänne pinneissänne elative pinnistänne pinneistänne illative pinniinne pinneihinne adessive pinnillänne pinneillänne ablative pinniltänne pinneiltänne allative pinnillenne pinneillenne essive pinninänne pinneinänne translative pinniksenne pinneiksenne abessive pinnittänne pinneittänne instructive — — comitative — pinneinenne third-person possessor singular plural nominative pinninsä pinninsä accusative nom. pinninsä pinninsä gen. pinninsä genitive pinninsä pinniensä partitive pinniään pinniänsä pinnejään pinnejänsä inessive pinnissään pinnissänsä pinneissään pinneissänsä elative pinnistään pinnistänsä pinneistään pinneistänsä illative pinniinsä pinneihinsä adessive pinnillään pinnillänsä pinneillään pinneillänsä ablative pinniltään pinniltänsä pinneiltään pinneiltänsä allative pinnilleen pinnillensä pinneilleen pinneillensä essive pinninään pinninänsä pinneinään pinneinänsä translative pinnikseen pinniksensä pinneikseen pinneiksensä abessive pinnittään pinnittänsä pinneittään pinneittänsä instructive — — comitative — pinneineen pinneinensä

Derived terms

compounds

• hiuspinni
• tukkapinni

 

Further reading

• “pinni”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpinːi/, [ˈpinːi] (indicative)
• IPA^(key): /ˈpinːiˣ/, [ˈpinːi(ʔ)] (imperative, connegative)
• Rhymes: -inːi
• Syllabification^(key): pin‧ni

Verb

pinni

1. inflection of pinniä:
   1. third-person singular past indicative
   2. present active indicative connegative
   3. second-person singular present imperative
   4. second-person singular present active imperative connegative

Icelandic

Etymology

From late Old Norse pinni, from Middle Low German pinne, from Old Saxon pinn (“pin; peg”), from Proto-Germanic *pinn- (“pointed object; spike; peak”), from Proto-Indo-European *bend- (“protruding object, pointed peg, nail, edge”). Cognate with English pin.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpʰɪnːɪ/
• Rhymes: -ɪnːɪ

Noun

pinni m (genitive singular pinna, nominative plural pinnar)

1. pin, peg, stick

Declension

declension of pinni

m-w1	singular		plural
	indefinite	definite	indefinite	definite
nominative	pinni	pinninn	pinnar	pinnarnir
accusative	pinna	pinnann	pinna	pinnana
dative	pinna	pinnanum	pinnum	pinnunum
genitive	pinna	pinnans	pinna	pinnanna

Synonyms

• (pin): tittur, typpi (rare)

Derived terms

• eyrnapinni (“cotton bud, cotton swab, Q-tip”)
• frostpinni (“ice lolly, popsicle”)
• íspinni (“ice lolly, popsicle”)
• sleikipinni (“lollipop”)
• stýripinni (“joystick”)