pinni

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Swedish pinne.

Noun[edit]

pinni

  1. hairpin
  2. (electronics) pin

Declension[edit]

Inflection of pinni (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative pinni pinnit
genitive pinnin pinnien
partitive pinniä pinnejä
illative pinniin pinneihin
singular plural
nominative pinni pinnit
accusative nom. pinni pinnit
gen. pinnin
genitive pinnin pinnien
partitive pinniä pinnejä
inessive pinnissä pinneissä
elative pinnistä pinneistä
illative pinniin pinneihin
adessive pinnillä pinneillä
ablative pinniltä pinneiltä
allative pinnille pinneille
essive pinninä pinneinä
translative pinniksi pinneiksi
instructive pinnein
abessive pinnittä pinneittä
comitative pinneineen

Verb[edit]

pinni

  1. Third-person singular indicative past form of pinniä.
  2. Indicative present connegative form of pinniä.
  3. Second-person singular imperative present form of pinniä.
  4. Second-person singular imperative present connegative form of pinniä.

Icelandic[edit]

Noun[edit]

pinni m (genitive singular pinna, nominative plural pinnar)

  1. a pin, a peg a stick

Synonyms[edit]

  • ({{{3}}}): [[#pin-{{{3}}}|def.]] tittur m, (rare) typpi n

Derived terms[edit]