Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search



From Proto-Finnic *piduc, derived by the suffix -uus from the root *pite- (from Proto-Uralic *pide) on which pitkä is also based on.


  • IPA(key): /ˈpituːs/, [ˈpit̪uːs̠]
  • Rhymes: -ituːs
  • Syllabification(key): pi‧tuus



  1. length
  2. longitude (angular distance east or west from Greenwich meridian; used in combination with itäinen (eastern) or läntinen (western))
    Sijaintimme on 21 astetta itäistä pituutta, 60 astetta pohjoista leveyttä.
    Our longitude is 21 degrees east and latitude 60 degrees north.
  3. height (vertical distance from the ground to the highest part of a standing person)
    Pituuteni on 175 senttimetriä.
    My height is 175 centimeters.


Inflection of pituus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative pituus pituudet
genitive pituuden pituuksien
partitive pituutta pituuksia
illative pituuteen pituuksiin
singular plural
nominative pituus pituudet
accusative nom. pituus pituudet
gen. pituuden
genitive pituuden pituuksien
partitive pituutta pituuksia
inessive pituudessa pituuksissa
elative pituudesta pituuksista
illative pituuteen pituuksiin
adessive pituudella pituuksilla
ablative pituudelta pituuksilta
allative pituudelle pituuksille
essive pituutena pituuksina
translative pituudeksi pituuksiksi
instructive pituuksin
abessive pituudetta pituuksitta
comitative pituuksineen
Possessive forms of pituus (type kalleus)
possessor singular plural
1st person pituuteni pituutemme
2nd person pituutesi pituutenne
3rd person pituutensa


See also[edit]