pitkä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: pitka

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *pitkä, derived from Proto-Uralic *pide. The comparative, superlative and many derived forms are derived from the original stem pide-.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈpitkæ/, [ˈpit̪kæ]
  • Audio:(file)
  • Rhymes: -itkæ
  • Syllabification: pit‧kä

Adjective[edit]

pitkä (comparative pidempi or pitempi, superlative pisin)

  1. (of an object) long
    ~ keppi long stick
  2. (of time) long
    Siitä on pitkä aika, kun heräsin.
    It's been a long time since I woke up.
  3. (of a person) tall
    ~ mies tall man

Declension[edit]

Inflection of pitkä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative pitkä pitkät
genitive pitkän pitkien
partitive pitkää pitkiä
illative pitkään pitkiin
singular plural
nominative pitkä pitkät
accusative nom. pitkä pitkät
gen. pitkän
genitive pitkän pitkien
pitkäinrare
partitive pitkää pitkiä
inessive pitkässä pitkissä
elative pitkästä pitkistä
illative pitkään pitkiin
adessive pitkällä pitkillä
ablative pitkältä pitkiltä
allative pitkälle pitkille
essive pitkänä pitkinä
translative pitkäksi pitkiksi
instructive pitkin
abessive pitkättä pitkittä
comitative pitkine
Possessive forms of pitkä (type koira)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person pitkäni pitkämme
2nd person pitkäsi pitkänne
3rd person pitkänsä

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

Noun[edit]

pitkä

  1. (colloquial) a glass of beer, a pint
  2. Short for pitkä kiekko.

Declension[edit]

Inflection of pitkä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative pitkä pitkät
genitive pitkän pitkien
partitive pitkää pitkiä
illative pitkään pitkiin
singular plural
nominative pitkä pitkät
accusative nom. pitkä pitkät
gen. pitkän
genitive pitkän pitkien
pitkäinrare
partitive pitkää pitkiä
inessive pitkässä pitkissä
elative pitkästä pitkistä
illative pitkään pitkiin
adessive pitkällä pitkillä
ablative pitkältä pitkiltä
allative pitkälle pitkille
essive pitkänä pitkinä
translative pitkäksi pitkiksi
instructive pitkin
abessive pitkättä pitkittä
comitative pitkineen
Possessive forms of pitkä (type koira)
possessor singular plural
1st person pitkäni pitkämme
2nd person pitkäsi pitkänne
3rd person pitkänsä

Anagrams[edit]


Ingrian[edit]

Alternative forms[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *pitkä. Cognates include Finnish pitkä and Estonian pikk.

Pronunciation[edit]

Adjective[edit]

pitkä (genitive pitän, partitive pitkää, comparative pitemp)

  1. long (of length)
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 59:
      Hiilest tehtii suuret silmät, lumipampust pität korvat.
      Out of coal large eyes were made, out of snowballs long ears.
  2. long (of duration)
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:
      Iƶoran keelees vokaloil ono kaks pittuussteeppeniä: lyhyt ja pitkä.
      The Ingrian language's vowels have two grades of length: short and long.

Declension[edit]

Declension of pitkä (type 3/koira, k- gradation)
singular plural
nominative pitkä pität
genitive pitän pitkiin
partitive pitkää pitkiä
illative pitkää pitkii
inessive pitäs pitis
elative pitäst pitist
allative pitälle pitille
adessive pitäl pitil
ablative pitält pitilt
translative pitäks pitiks
essive pitkännä, pitkään pitkinnä, pitkiin
exessive1) pitkänt pitkint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]

References[edit]

  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 57
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 411
  • Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку[3], →ISBN, page 9

Karelian[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *pitkä. Cognates include Finnish pitkä and Estonian pikk.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈpitkæ/
  • Hyphenation: pit‧kä

Adjective[edit]

pitkä (genitive pitän, partitive pitkyä)

  1. long
  2. tall

References[edit]

  • P. Zaykov; L. Rugoyeva (1999) Карельско-Русский словарь (Северно-Карельские диалекты) [Karelian-Russian dictionary (North Karelian dialects)], Petrozavodsk, →ISBN, page 138