Jump to content

puute

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

puuttua +‎ -e

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpuːteˣ/, [ˈpuːt̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -uːte
  • Hyphenation(key): puu‧te

Noun

[edit]

puute

  1. lack, shortage, deficiency
    Synonym: puutos
  2. shortcoming, weakness, downside
    Synonyms: puutos, vajavuus, heikkous
  3. need, poverty, destitution
    elää puutteessato live in need

Declension

[edit]
Inflection of puute (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative puute puutteet
genitive puutteen puutteiden
puutteitten
partitive puutetta puutteita
illative puutteeseen puutteisiin
puutteihin
singular plural
nominative puute puutteet
accusative nom. puute puutteet
gen. puutteen
genitive puutteen puutteiden
puutteitten
partitive puutetta puutteita
inessive puutteessa puutteissa
elative puutteesta puutteista
illative puutteeseen puutteisiin
puutteihin
adessive puutteella puutteilla
ablative puutteelta puutteilta
allative puutteelle puutteille
essive puutteena puutteina
translative puutteeksi puutteiksi
abessive puutteetta puutteitta
instructive puuttein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of puute (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative puutteeni puutteeni
accusative nom. puutteeni puutteeni
gen. puutteeni
genitive puutteeni puutteideni
puutteitteni
partitive puutettani puutteitani
inessive puutteessani puutteissani
elative puutteestani puutteistani
illative puutteeseeni puutteisiini
puutteihini
adessive puutteellani puutteillani
ablative puutteeltani puutteiltani
allative puutteelleni puutteilleni
essive puutteenani puutteinani
translative puutteekseni puutteikseni
abessive puutteettani puutteittani
instructive
comitative puutteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative puutteesi puutteesi
accusative nom. puutteesi puutteesi
gen. puutteesi
genitive puutteesi puutteidesi
puutteittesi
partitive puutettasi puutteitasi
inessive puutteessasi puutteissasi
elative puutteestasi puutteistasi
illative puutteeseesi puutteisiisi
puutteihisi
adessive puutteellasi puutteillasi
ablative puutteeltasi puutteiltasi
allative puutteellesi puutteillesi
essive puutteenasi puutteinasi
translative puutteeksesi puutteiksesi
abessive puutteettasi puutteittasi
instructive
comitative puutteinesi
second-person plural possessor
singular plural
nominative puutteenne puutteenne
accusative nom. puutteenne puutteenne
gen. puutteenne
genitive puutteenne puutteidenne
puutteittenne
partitive puutettanne puutteitanne
inessive puutteessanne puutteissanne
elative puutteestanne puutteistanne
illative puutteeseenne puutteisiinne
puutteihinne
adessive puutteellanne puutteillanne
ablative puutteeltanne puutteiltanne
allative puutteellenne puutteillenne
essive puutteenanne puutteinanne
translative puutteeksenne puutteiksenne
abessive puutteettanne puutteittanne
instructive
comitative puutteinenne

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From puuttua (to lack) +‎ -e.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

puute

  1. shortage

Declension

[edit]
Declension of puute (type 6/lähe, tt-t gradation)
singular plural
nominative puute puutteet
genitive puutteen puuttein
partitive puutetta puutteita
illative puutteesse puutteisse
inessive puuttees puutteis
elative puutteest puutteist
allative puutteelle puutteille
adessive puutteel puutteil
ablative puutteelt puutteilt
translative puutteeks puutteiks
essive puutteenna, puutteen puutteinna, puuttein
exessive1) puutteent puutteint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 445