rakko

Creek

Pronunciation

• (Oklahoma) IPA^(key): [ɬɑ́ˑkːo]
• Hyphenation: rak‧ko

Noun

rakko

1. (Oklahoma) short for corakko

Declension

Declension of rakko

Absolutive	rakko
Subjective	rakkot
Objective	rakkon

Possessive inflection of rakko (alienable)

	Singular	Plural
First person	vnrakko	ponrakko
Second person	cenrakko
Third person	enrakko

References

• J. B. Martin; M. McKane Mauldrin (2004), “rakko”, in A dictionary of Creek/Muscogee, University of Nebraska Press, →ISBN, page 103
• J. B. Martin (2011), A grammar of Creek (Muscogee), University of Nebraska Press, →ISBN, page 43

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *rakko.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑkːo/, [ˈrɑ̝kːo̞]
• Rhymes: -ɑkːo
• Syllabification^(key): rak‧ko
• Hyphenation^(key): rak‧ko

Noun

rakko

1. bladder (flexible sac that can expand and contract and that holds liquids or gases)
2. blister (bubble on the skin or on a painted surface)

   Synonym: rakkula

3. vesicle (small sac or cyst)

Declension

Inflection of rakko (Kotus type 1*A/valo, kk–k gradation)
nominative		rakko	rakot
genitive		rakon	rakkojen
partitive		rakkoa	rakkoja
illative		rakkoon	rakkoihin
		singular	plural
nominative		rakko	rakot
accusative	nom.	rakko	rakot
	gen.	rakon
genitive		rakon	rakkojen
partitive		rakkoa	rakkoja
inessive		rakossa	rakoissa
elative		rakosta	rakoista
illative		rakkoon	rakkoihin
adessive		rakolla	rakoilla
ablative		rakolta	rakoilta
allative		rakolle	rakoille
essive		rakkona	rakkoina
translative		rakoksi	rakoiksi
abessive		rakotta	rakoitta
instructive		—	rakoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of rakko (Kotus type 1*A/valo, kk–k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative rakkoni rakkoni accusative nom. rakkoni rakkoni gen. rakkoni genitive rakkoni rakkojeni partitive rakkoani rakkojani inessive rakossani rakoissani elative rakostani rakoistani illative rakkooni rakkoihini adessive rakollani rakoillani ablative rakoltani rakoiltani allative rakolleni rakoilleni essive rakkonani rakkoinani translative rakokseni rakoikseni abessive rakottani rakoittani instructive — — comitative — rakkoineni second-person singular possessor singular plural nominative rakkosi rakkosi accusative nom. rakkosi rakkosi gen. rakkosi genitive rakkosi rakkojesi partitive rakkoasi rakkojasi inessive rakossasi rakoissasi elative rakostasi rakoistasi illative rakkoosi rakkoihisi adessive rakollasi rakoillasi ablative rakoltasi rakoiltasi allative rakollesi rakoillesi essive rakkonasi rakkoinasi translative rakoksesi rakoiksesi abessive rakottasi rakoittasi instructive — — comitative — rakkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative rakkomme rakkomme accusative nom. rakkomme rakkomme gen. rakkomme genitive rakkomme rakkojemme partitive rakkoamme rakkojamme inessive rakossamme rakoissamme elative rakostamme rakoistamme illative rakkoomme rakkoihimme adessive rakollamme rakoillamme ablative rakoltamme rakoiltamme allative rakollemme rakoillemme essive rakkonamme rakkoinamme translative rakoksemme rakoiksemme abessive rakottamme rakoittamme instructive — — comitative — rakkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative rakkonne rakkonne accusative nom. rakkonne rakkonne gen. rakkonne genitive rakkonne rakkojenne partitive rakkoanne rakkojanne inessive rakossanne rakoissanne elative rakostanne rakoistanne illative rakkoonne rakkoihinne adessive rakollanne rakoillanne ablative rakoltanne rakoiltanne allative rakollenne rakoillenne essive rakkonanne rakkoinanne translative rakoksenne rakoiksenne abessive rakottanne rakoittanne instructive — — comitative — rakkoinenne third-person possessor singular plural nominative rakkonsa rakkonsa accusative nom. rakkonsa rakkonsa gen. rakkonsa genitive rakkonsa rakkojensa partitive rakkoaan rakkoansa rakkojaan rakkojansa inessive rakossaan rakossansa rakoissaan rakoissansa elative rakostaan rakostansa rakoistaan rakoistansa illative rakkoonsa rakkoihinsa adessive rakollaan rakollansa rakoillaan rakoillansa ablative rakoltaan rakoltansa rakoiltaan rakoiltansa allative rakolleen rakollensa rakoilleen rakoillensa essive rakkonaan rakkonansa rakkoinaan rakkoinansa translative rakokseen rakoksensa rakoikseen rakoiksensa abessive rakottaan rakottansa rakoittaan rakoittansa instructive — — comitative — rakkoineen rakkoinensa

Derived terms

• rakkoilla
• rakkoinen
• rakkula
• rakottua

compounds

• alkiorakko
• hyytelörakko
• kalanrakko
• kotelorakko
• kusirakko
• palorakko
• rakkohauru
• rakkokalvo
• rakkokasvain
• rakkokivi
• rakkolaastari
• rakkolasi
• rakkolevä
• rakkomato
• rakkopilli
• rakkosyöpä
• rakkotulehdus
• rakontähystin
• rakontähystys
• sappirakko
• seurapiirirakko
• uimarakko
• vesirakko
• virtsarakko
• äänirakko

Further reading

• “rakko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023

Anagrams

• rokka

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *rakko. Cognates include Finnish rakko and Estonian rakk.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrɑkːo/, [ˈrɑkːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈrɑkːo/, [ˈrɑkːo̞]
• Rhymes: -ɑkːo
• Hyphenation: rak‧ko

Noun

rakko

1. bladder (organ that holds liquids)
2. vespiary (nest built by wasps)
3. short for vesirakko (“blister”)

Declension

Declension of rakko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	rakko	rakot
genitive	rakon	rakkoin, rakkoloin
partitive	rakkoa	rakkoja, rakkoloja
illative	rakkoo	rakkoi, rakkoloihe
inessive	rakos	rakois, rakkolois
elative	rakost	rakoist, rakkoloist
allative	rakolle	rakoille, rakkoloille
adessive	rakol	rakoil, rakkoloil
ablative	rakolt	rakoilt, rakkoloilt
translative	rakoks	rakoiks, rakkoloiks
essive	rakkonna, rakkoon	rakkoinna, rakkoloinna, rakkoin, rakkoloin
exessive1)	rakkont	rakkoint, rakkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• hikirakko
• kalanrakko
• rakkopilli
• rakottua
• sappirakko
• sylkirakko
• vesirakko

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 463

Japanese

Romanization

rakko

1. Rōmaji transcription of ラッコ

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *rakko.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivčülä) IPA^(key): /ˈrɑkːo/, [ˈrɑkːo]
• (Jõgõperä) IPA^(key): /ˈrɑkːo/, [ˈrɑkːo]
• (Central Votic) IPA^(key): /ˈrɑkːo/, [ˈrɑkːo]
• (Eastern Votic) IPA^(key): /ˈrɑkːo/, [ˈrɑkːo]
• Rhymes: -ɑkːo
• Hyphenation: rak‧ko

Noun

rakko

1. bladder
2. bubble
3. blister

Inflection

Declension of rakko (type II/võrkko, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	rakko	rakod
genitive	rako	rakkojõ
partitive	rakkoa	rakkoit
illative	rakko, rakkosõ	rakkoisõ
inessive	rakoz	rakkoiz
elative	rakoss	rakkoiss
allative	rakollõ	rakkoillõ
adessive	rakoll	rakkoill
ablative	rakolt	rakkoilt
translative	rakossi	rakkoissi
'Standardized' inflection based on the Vaipooli dialects; see WT:AVOT. For dialectal differences between case endings, see Appendix:Votic dialects. *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V.; Adler, E.; Grünberg, S.; Leppik, M. (2012), “rakko”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language]‎^[2], 2nd edition, Tallinn