sotkia

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *sotkëdak. Cognates include Finnish sotkea and Estonian sõtkuda.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsotkiɑ/, [ˈs̠o̞tke̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsotkiɑ/, [ˈʃo̞tkiɑ]
• Rhymes: -otkeː, -otkiɑ
• Hyphenation: sot‧ki‧a

Verb

sotkia

1. (transitive) to mix
2. (transitive) to dirty, smudge
3. (transitive) to accumulate dirty laundry
4. (transitive) while speaking, to use a lot of loanwords from

   Miä ku ižoraks läkkään ain soten vadjaa. ― When I'm speaking Ingrian, I'm always mixing in Votic.

Conjugation

Conjugation of sotkia (type 5/laskia, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	soten	en sote	1st singular	oon sotkent, oon sotkenut	en oo sotkent, en oo sotkenut
2nd singular	sotet	et sote	2nd singular	oot sotkent, oot sotkenut	et oo sotkent, et oo sotkenut
3rd singular	sotkoo	ei sote	3rd singular	ono sotkent, ono sotkenut	ei oo sotkent, ei oo sotkenut
1st plural	sotemma	emmä sote	1st plural	oomma sotkeneet	emmä oo sotkeneet
2nd plural	sotetta	että sote	2nd plural	ootta sotkeneet	että oo sotkeneet
3rd plural	sotkoot1), sotkevat2), sotetaa	evät sote, ei soteta	3rd plural	ovat sotkeneet	evät oo sotkeneet, ei oo sotettu
impersonal	sotetaa	ei soteta	impersonal	ono sotettu	ei oo sotettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sotin	en sotkent, en sotkenut	1st singular	olin sotkent, olin sotkenut	en olt sotkent, en olt sotkenut
2nd singular	sotit	et sotkent, et sotkenut	2nd singular	olit sotkent, olit sotkenut	et olt sotkent, et olt sotkenut
3rd singular	sotki	ei sotkent, ei sotkenut	3rd singular	oli sotkent, oli sotkenut	ei olt sotkent, ei olt sotkenut
1st plural	sotimma	emmä sotkeneet	1st plural	olimma sotkeneet	emmä olleet sotkeneet
2nd plural	sotitta	että sotkeneet	2nd plural	olitta sotkeneet	että olleet sotkeneet
3rd plural	sotkiit1), sotkivat2), sotettii	evät sotkeneet, ei sotettu	3rd plural	olivat sotkeneet	evät olleet sotkeneet, ei olt sotettu
impersonal	sotettii	ei sotettu	impersonal	oli sotettu	ei olt sotettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sotkisin	en sotkis	1st singular	olisin sotkent, olisin sotkenut	en olis sotkent, en olis sotkenut
2nd singular	sotkisit, sotkiist1)	et sotkis	2nd singular	olisit sotkent, olisit sotkenut	et olis sotkent, et olis sotkenut
3rd singular	sotkis	ei sotkis	3rd singular	olis sotkent, olis sotkenut	ei olis sotkent, ei olis sotkenut
1st plural	sotkisimma	emmä sotkis	1st plural	olisimma sotkeneet	emmä olis sotkeneet
2nd plural	sotkisitta	että sotkis	2nd plural	olisitta sotkeneet	että olis sotkeneet
3rd plural	sotkisiit1), sotkisivat2), sotettais	evät sotkis, ei sotettais	3rd plural	olisivat sotkeneet	evät olis sotkeneet, ei olis sotettu
impersonal	sotettais	ei sotettais	impersonal	olis sotettu	ei olis sotettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	sote	elä sote	2nd singular	oo sotkent, oo sotkenut	elä oo sotkent, elä oo sotkenut
3rd singular	sotkekoo	elköö sotkeko	3rd singular	olkoo sotkent, olkoo sotkenut	elköö olko sotkent, elköö olko sotkenut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	sotkekaa	elkää sotkeko	2nd plural	olkaa sotkeneet	elkää olko sotkeneet
3rd plural	sotkekoot	elkööt sotkeko, elköö sotettako	3rd plural	olkoot sotkeneet	elkööt olko sotkeneet, elköö olko sotettu
impersonal	sotettakkoo	elköö sotettako	impersonal	olkoo sotettu	elköö olko sotettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	sotkenen	en sotkene
2nd singular	sotkenet	et sotkene
3rd singular	sotkenoo	ei sotkene
1st plural	sotkenemma	emmä sotkene
2nd plural	sotkenetta	että sotkene
3rd plural	sotkenoot	evät sotkene, ei sotettane
impersonal	sotettannoo	ei sotettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		sotkia	present	sotkeva	sotettava
2nd	inessive	sotkijees	past	sotkent, sotkenut	sotettu
	instructive	sotkien	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (sotkekaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	sotkomaa
	inessive	sotkomaas
	elative	sotkomast
	abessive	sotkomata
4th	nominative	sotkomiin
	partitive	sotkomista, sotkomist

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsotkiɑ/, [ˈs̠o̞tke̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsotkiɑ/, [ˈʃo̞tkiɑ]
• Rhymes: -otkeː, -otkiɑ
• Hyphenation: sot‧ki‧a

Noun

sotkia

1. partitive plural of sotka (“are”)

Etymology 3

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsotkiɑ/, [ˈs̠o̞tke̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsotkiɑ/, [ˈʃo̞tkiɑ]
• Rhymes: -otkeː, -otkiɑ
• Hyphenation: sot‧ki‧a

Noun

sotkia

1. partitive plural of sotka (“village meeting”)

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 541