sovitella

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index so)

Verb[edit]

sovitella

  1. (transitive) To mediate, reconcile.

Conjugation[edit]

Inflection of sovitella (Kotus type 67/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sovittelen en sovittele 1st sing. olen sovitellut en ole sovitellut
2nd sing. sovittelet et sovittele 2nd sing. olet sovitellut et ole sovitellut
3rd sing. sovittelee ei sovittele 3rd sing. on sovitellut ei ole sovitellut
1st plur. sovittelemme emme sovittele 1st plur. olemme sovitelleet emme ole sovitelleet
2nd plur. sovittelette ette sovittele 2nd plur. olette sovitelleet ette ole sovitelleet
3rd plur. sovittelevat eivät sovittele 3rd plur. ovat sovitelleet eivät ole sovitelleet
passive sovitellaan ei sovitella passive on soviteltu ei ole soviteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sovittelin en sovitellut 1st sing. olin sovitellut en ollut sovitellut
2nd sing. sovittelit et sovitellut 2nd sing. olit sovitellut et ollut sovitellut
3rd sing. sovitteli ei sovitellut 3rd sing. oli sovitellut ei ollut sovitellut
1st plur. sovittelimme emme sovitelleet 1st plur. olimme sovitelleet emme olleet sovitelleet
2nd plur. sovittelitte ette sovitelleet 2nd plur. olitte sovitelleet ette olleet sovitelleet
3rd plur. sovittelivat eivät sovitelleet 3rd plur. olivat sovitelleet eivät olleet sovitelleet
passive soviteltiin ei soviteltu passive oli soviteltu ei ollut soviteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sovittelisin en sovittelisi 1st sing. olisin sovitellut en olisi sovitellut
2nd sing. sovittelisit et sovittelisi 2nd sing. olisit sovitellut et olisi sovitellut
3rd sing. sovittelisi ei sovittelisi 3rd sing. olisi sovitellut ei olisi sovitellut
1st plur. sovittelisimme emme sovittelisi 1st plur. olisimme sovitelleet emme olisi sovitelleet
2nd plur. sovittelisitte ette sovittelisi 2nd plur. olisitte sovitelleet ette olisi sovitelleet
3rd plur. sovittelisivat eivät sovittelisi 3rd plur. olisivat sovitelleet eivät olisi sovitelleet
passive soviteltaisiin ei soviteltaisi passive olisi soviteltu ei olisi soviteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. sovittele älä sovittele 2nd sing. ole sovitellut älä ole sovitellut
3rd sing. sovitelkoon älköön sovitelko 3rd sing. olkoon sovitellut älköön olko sovitellut
1st plur. sovitelkaamme älkäämme sovitelko 1st plur. olkaamme sovitelleet älkäämme olko sovitelleet
2nd plur. sovitelkaa älkää sovitelko 2nd plur. olkaa sovitelleet älkää olko sovitelleet
3rd plur. sovitelkoot älkööt sovitelko 3rd plur. olkoot sovitelleet älkööt olko sovitelleet
passive soviteltakoon älköön soviteltako passive olkoon soviteltu älköön olko soviteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sovitellen en sovitelle 1st sing. lienen sovitellut en liene sovitellut
2nd sing. sovitellet et sovitelle 2nd sing. lienet sovitellut et liene sovitellut
3rd sing. sovitellee ei sovitelle 3rd sing. lienee sovitellut ei liene sovitellut
1st plur. sovitellemme emme sovitelle 1st plur. lienemme sovitelleet emme liene sovitelleet
2nd plur. sovitellette ette sovitelle 2nd plur. lienette sovitelleet ette liene sovitelleet
3rd plur. sovitellevat eivät sovitelle 3rd plur. lienevät sovitelleet eivät liene sovitelleet
passive soviteltaneen ei soviteltane passive lienee soviteltu ei liene soviteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sovitella present sovitteleva soviteltava
long 1st2 sovitellakseen past sovitellut soviteltu
2nd inessive1 sovitellessa soviteltaessa agent1, 3 sovittelema
instructive sovitellen negative sovittelematon
3rd inessive sovittelemassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative sovittelemasta
illative sovittelemaan
adessive sovittelemalla
abessive sovittelematta
instructive sovitteleman soviteltaman
4th nominative sovitteleminen
partitive sovittelemista
5th2 sovittelemaisillaan