spede

English

Noun

spede

1. Obsolete spelling of speed
   • 1560, Peter Whitehorne, Machiavelli, Volume I‎^[1]:

     Those capitaines whiche come to faight a field, cannot stand behind a wal, or behind bankes, nor where thei maie not be reached: therfore it is mete for them, seyng thei cannot finde a waie to defende them, to finde some mean, by the whiche thei maie be least hurte: nor thei cannot finde any other waie, then to prevente it quickly: the waie to prevent it, is to go to finde it out of hande, and hastely, not at leasure and in a heape: for that through spede, the blowe is not suffered to bee redoubled, and by the thinnesse, lesse nomber of menne maie be hurt.

Anagrams

• Peeds, Speed, deeps, pedes, speed

Finnish

Etymology

From the stage name of Finnish comedian Pertti Pasanen.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈspede/, [ˈs̠pe̞de̞]
• Rhymes: -ede
• Syllabification^(key): spe‧de

Noun

spede (colloquial)

1. clown, fool (one that makes themselves an object of ridicule by acting stupidly)

   Synonyms: hermanni, pelle, typerys

Declension

Inflection of spede (Kotus type 8/nalle, no gradation)
nominative		spede	spedet
genitive		speden	spedejen
partitive		spedeä	spedejä
illative		spedeen	spedeihin
		singular	plural
nominative		spede	spedet
accusative	nom.	spede	spedet
	gen.	speden
genitive		speden	spedejen spedeinrare
partitive		spedeä	spedejä
inessive		spedessä	spedeissä
elative		spedestä	spedeistä
illative		spedeen	spedeihin
adessive		spedellä	spedeillä
ablative		spedeltä	spedeiltä
allative		spedelle	spedeille
essive		spedenä	spedeinä
translative		spedeksi	spedeiksi
abessive		spedettä	spedeittä
instructive		—	spedein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of spede (Kotus type 8/nalle, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative spedeni spedeni accusative nom. spedeni spedeni gen. spedeni genitive spedeni spedejeni spedeinirare partitive spedeäni spedejäni inessive spedessäni spedeissäni elative spedestäni spedeistäni illative spedeeni spedeihini adessive spedelläni spedeilläni ablative spedeltäni spedeiltäni allative spedelleni spedeilleni essive spedenäni spedeinäni translative spedekseni spedeikseni abessive spedettäni spedeittäni instructive — — comitative — spedeineni second-person singular possessor singular plural nominative spedesi spedesi accusative nom. spedesi spedesi gen. spedesi genitive spedesi spedejesi spedeisirare partitive spedeäsi spedejäsi inessive spedessäsi spedeissäsi elative spedestäsi spedeistäsi illative spedeesi spedeihisi adessive spedelläsi spedeilläsi ablative spedeltäsi spedeiltäsi allative spedellesi spedeillesi essive spedenäsi spedeinäsi translative spedeksesi spedeiksesi abessive spedettäsi spedeittäsi instructive — — comitative — spedeinesi first-person plural possessor singular plural nominative spedemme spedemme accusative nom. spedemme spedemme gen. spedemme genitive spedemme spedejemme spedeimmerare partitive spedeämme spedejämme inessive spedessämme spedeissämme elative spedestämme spedeistämme illative spedeemme spedeihimme adessive spedellämme spedeillämme ablative spedeltämme spedeiltämme allative spedellemme spedeillemme essive spedenämme spedeinämme translative spedeksemme spedeiksemme abessive spedettämme spedeittämme instructive — — comitative — spedeinemme second-person plural possessor singular plural nominative spedenne spedenne accusative nom. spedenne spedenne gen. spedenne genitive spedenne spedejenne spedeinnerare partitive spedeänne spedejänne inessive spedessänne spedeissänne elative spedestänne spedeistänne illative spedeenne spedeihinne adessive spedellänne spedeillänne ablative spedeltänne spedeiltänne allative spedellenne spedeillenne essive spedenänne spedeinänne translative spedeksenne spedeiksenne abessive spedettänne spedeittänne instructive — — comitative — spedeinenne third-person possessor singular plural nominative spedensä spedensä accusative nom. spedensä spedensä gen. spedensä genitive spedensä spedejensä spedeinsärare partitive spedeään spedeänsä spedejään spedejänsä inessive spedessään spedessänsä spedeissään spedeissänsä elative spedestään spedestänsä spedeistään spedeistänsä illative spedeensä spedeihinsä adessive spedellään spedellänsä spedeillään spedeillänsä ablative spedeltään spedeltänsä spedeiltään spedeiltänsä allative spedelleen spedellensä spedeilleen spedeillensä essive spedenään spedenänsä spedeinään spedeinänsä translative spedekseen spedeksensä spedeikseen spedeiksensä abessive spedettään spedettänsä spedeittään spedeittänsä instructive — — comitative — spedeineen spedeinensä

Derived terms

• spedeillä
• spedeily

Middle English

Verb

spede

1. first-person singular present indicative of speden