tiivis

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

tiivis ‎(comparative tiiviimpi, superlative tiivein)

  1. tight, compact, dense

Declension[edit]

Inflection of tiivis (Kotus type 41/vieras, no gradation)
nominative tiivis tiiviit
genitive tiiviin tiiviiden
tiiviitten
partitive tiivistä tiiviitä
illative tiiviiseen tiiviisiin
singular plural
nominative tiivis tiiviit
accusative nom. tiivis tiiviit
gen. tiiviin
genitive tiiviin tiiviiden
tiiviitten
partitive tiivistä tiiviitä
inessive tiiviissä tiiviissä
elative tiiviistä tiiviistä
illative tiiviiseen tiiviisiin
tiiviihinrare
adessive tiiviillä tiiviillä
ablative tiiviiltä tiiviiltä
allative tiiviille tiiviille
essive tiiviinä tiiviinä
translative tiiviiksi tiiviiksi
instructive tiiviin
abessive tiiviittä tiiviittä
comitative tiiviine

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

Anagrams[edit]