tukkia

Finnish

Etymology 1

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtukːiɑ/, [ˈt̪ukːiɑ̝]
• Rhymes: -ukːiɑ
• Hyphenation: tuk‧ki‧a

Noun

tukkia

1. (deprecated template usage) partitive singular of tukki
2. (deprecated template usage) partitive plural of tukka

Etymology 2

Possibly either from Proto-Uralic *čukka- or from Proto-Germanic *stukōną. Related to Ingrian tukkia and Karelian tukkie.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtukːiɑˣ/, [ˈt̪ukːiɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ukːiɑ
• Hyphenation: tuk‧ki‧a

Verb

tukkia

1. (transitive) to block, to bar, to obstruct
2. (transitive) to clog
3. tukkia suu: to muzzle

Conjugation

Inflection of tukkia (Kotus type 61*A/sallia, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tukin	en tuki	1st sing.	olen tukkinut	en ole tukkinut
2nd sing.		tukit	et tuki	2nd sing.	olet tukkinut	et ole tukkinut
3rd sing.		tukkii	ei tuki	3rd sing.	on tukkinut	ei ole tukkinut
1st plur.		tukimme	emme tuki	1st plur.	olemme tukkineet	emme ole tukkineet
2nd plur.		tukitte	ette tuki	2nd plur.	olette tukkineet	ette ole tukkineet
3rd plur.		tukkivat	eivät tuki	3rd plur.	ovat tukkineet	eivät ole tukkineet
passive		tukitaan	ei tukita	passive	on tukittu	ei ole tukittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tukin	en tukkinut	1st sing.	olin tukkinut	en ollut tukkinut
2nd sing.		tukit	et tukkinut	2nd sing.	olit tukkinut	et ollut tukkinut
3rd sing.		tukki	ei tukkinut	3rd sing.	oli tukkinut	ei ollut tukkinut
1st plur.		tukimme	emme tukkineet	1st plur.	olimme tukkineet	emme olleet tukkineet
2nd plur.		tukitte	ette tukkineet	2nd plur.	olitte tukkineet	ette olleet tukkineet
3rd plur.		tukkivat	eivät tukkineet	3rd plur.	olivat tukkineet	eivät olleet tukkineet
passive		tukittiin	ei tukittu	passive	oli tukittu	ei ollut tukittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tukkisin	en tukkisi	1st sing.	olisin tukkinut	en olisi tukkinut
2nd sing.		tukkisit	et tukkisi	2nd sing.	olisit tukkinut	et olisi tukkinut
3rd sing.		tukkisi	ei tukkisi	3rd sing.	olisi tukkinut	ei olisi tukkinut
1st plur.		tukkisimme	emme tukkisi	1st plur.	olisimme tukkineet	emme olisi tukkineet
2nd plur.		tukkisitte	ette tukkisi	2nd plur.	olisitte tukkineet	ette olisi tukkineet
3rd plur.		tukkisivat	eivät tukkisi	3rd plur.	olisivat tukkineet	eivät olisi tukkineet
passive		tukittaisiin	ei tukittaisi	passive	olisi tukittu	ei olisi tukittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		tuki	älä tuki	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tukkikoon	älköön tukkiko	3rd sing.	olkoon tukkinut	älköön olko tukkinut
1st plur.		tukkikaamme	älkäämme tukkiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		tukkikaa	älkää tukkiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tukkikoot	älkööt tukkiko	3rd plur.	olkoot tukkineet	älkööt olko tukkineet
passive		tukittakoon	älköön tukittako	passive	olkoon tukittu	älköön olko tukittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tukkinen	en tukkine	1st sing.	lienen tukkinut	en liene tukkinut
2nd sing.		tukkinet	et tukkine	2nd sing.	lienet tukkinut	et liene tukkinut
3rd sing.		tukkinee	ei tukkine	3rd sing.	lienee tukkinut	ei liene tukkinut
1st plur.		tukkinemme	emme tukkine	1st plur.	lienemme tukkineet	emme liene tukkineet
2nd plur.		tukkinette	ette tukkine	2nd plur.	lienette tukkineet	ette liene tukkineet
3rd plur.		tukkinevat	eivät tukkine	3rd plur.	lienevät tukkineet	eivät liene tukkineet
passive		tukittaneen	ei tukittane	passive	lienee tukittu	ei liene tukittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tukkia		present	tukkiva	tukittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tukkiakseni tukkiaksemme 2nd tukkiaksesi tukkiaksenne 3rd tukkiakseen tukkiaksensa		past	tukkinut	tukittu
2nd	inessive2	tukkiessa	tukittaessa	agent3	tukkima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tukkiessani tukkiessamme 2nd tukkiessasi tukkiessanne 3rd tukkiessaan tukkiessansa		negative	tukkimaton
	instructive	tukkien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	tukkimassa	—
	elative	tukkimasta	—
	illative	tukkimaan	—
	adessive	tukkimalla	—
	abessive	tukkimatta	—
	instructive	tukkiman	tukittaman
4th4	verbal noun	tukkiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tukkimaisillani tukkimaisillamme 2nd tukkimaisillasi tukkimaisillanne 3rd tukkimaisillaan tukkimaisillansa

Anagrams

• kuikat, taukki, tikkua, tiukka

---

Ingrian

Verb

tukkia

1. plug in