valtiosääntö

Finnish

Etymology

valtio (“state, government”) +‎ sääntö (“rule”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑltioˌsæːntø/, [ˈʋɑ̝l̪t̪io̞ˌs̠æːn̪t̪ø̞]
• Rhymes: -æːntø
• Syllabification^(key): val‧ti‧o‧sään‧tö
• Hyphenation^(key): val‧tio‧sääntö

Noun

valtiosääntö

1. (government, law) constitution (the formal or informal system of primary principles and laws that regulates a government or other institutions)

Declension

Inflection of valtiosääntö (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative		valtiosääntö	valtiosäännöt
genitive		valtiosäännön	valtiosääntöjen
partitive		valtiosääntöä	valtiosääntöjä
illative		valtiosääntöön	valtiosääntöihin
		singular	plural
nominative		valtiosääntö	valtiosäännöt
accusative	nom.	valtiosääntö	valtiosäännöt
	gen.	valtiosäännön
genitive		valtiosäännön	valtiosääntöjen
partitive		valtiosääntöä	valtiosääntöjä
inessive		valtiosäännössä	valtiosäännöissä
elative		valtiosäännöstä	valtiosäännöistä
illative		valtiosääntöön	valtiosääntöihin
adessive		valtiosäännöllä	valtiosäännöillä
ablative		valtiosäännöltä	valtiosäännöiltä
allative		valtiosäännölle	valtiosäännöille
essive		valtiosääntönä	valtiosääntöinä
translative		valtiosäännöksi	valtiosäännöiksi
abessive		valtiosäännöttä	valtiosäännöittä
instructive		—	valtiosäännöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of valtiosääntö (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative valtiosääntöni valtiosääntöni accusative nom. valtiosääntöni valtiosääntöni gen. valtiosääntöni genitive valtiosääntöni valtiosääntöjeni partitive valtiosääntöäni valtiosääntöjäni inessive valtiosäännössäni valtiosäännöissäni elative valtiosäännöstäni valtiosäännöistäni illative valtiosääntööni valtiosääntöihini adessive valtiosäännölläni valtiosäännöilläni ablative valtiosäännöltäni valtiosäännöiltäni allative valtiosäännölleni valtiosäännöilleni essive valtiosääntönäni valtiosääntöinäni translative valtiosäännökseni valtiosäännöikseni abessive valtiosäännöttäni valtiosäännöittäni instructive — — comitative — valtiosääntöineni second-person singular possessor singular plural nominative valtiosääntösi valtiosääntösi accusative nom. valtiosääntösi valtiosääntösi gen. valtiosääntösi genitive valtiosääntösi valtiosääntöjesi partitive valtiosääntöäsi valtiosääntöjäsi inessive valtiosäännössäsi valtiosäännöissäsi elative valtiosäännöstäsi valtiosäännöistäsi illative valtiosääntöösi valtiosääntöihisi adessive valtiosäännölläsi valtiosäännöilläsi ablative valtiosäännöltäsi valtiosäännöiltäsi allative valtiosäännöllesi valtiosäännöillesi essive valtiosääntönäsi valtiosääntöinäsi translative valtiosäännöksesi valtiosäännöiksesi abessive valtiosäännöttäsi valtiosäännöittäsi instructive — — comitative — valtiosääntöinesi first-person plural possessor singular plural nominative valtiosääntömme valtiosääntömme accusative nom. valtiosääntömme valtiosääntömme gen. valtiosääntömme genitive valtiosääntömme valtiosääntöjemme partitive valtiosääntöämme valtiosääntöjämme inessive valtiosäännössämme valtiosäännöissämme elative valtiosäännöstämme valtiosäännöistämme illative valtiosääntöömme valtiosääntöihimme adessive valtiosäännöllämme valtiosäännöillämme ablative valtiosäännöltämme valtiosäännöiltämme allative valtiosäännöllemme valtiosäännöillemme essive valtiosääntönämme valtiosääntöinämme translative valtiosäännöksemme valtiosäännöiksemme abessive valtiosäännöttämme valtiosäännöittämme instructive — — comitative — valtiosääntöinemme second-person plural possessor singular plural nominative valtiosääntönne valtiosääntönne accusative nom. valtiosääntönne valtiosääntönne gen. valtiosääntönne genitive valtiosääntönne valtiosääntöjenne partitive valtiosääntöänne valtiosääntöjänne inessive valtiosäännössänne valtiosäännöissänne elative valtiosäännöstänne valtiosäännöistänne illative valtiosääntöönne valtiosääntöihinne adessive valtiosäännöllänne valtiosäännöillänne ablative valtiosäännöltänne valtiosäännöiltänne allative valtiosäännöllenne valtiosäännöillenne essive valtiosääntönänne valtiosääntöinänne translative valtiosäännöksenne valtiosäännöiksenne abessive valtiosäännöttänne valtiosäännöittänne instructive — — comitative — valtiosääntöinenne third-person possessor singular plural nominative valtiosääntönsä valtiosääntönsä accusative nom. valtiosääntönsä valtiosääntönsä gen. valtiosääntönsä genitive valtiosääntönsä valtiosääntöjensä partitive valtiosääntöään valtiosääntöänsä valtiosääntöjään valtiosääntöjänsä inessive valtiosäännössään valtiosäännössänsä valtiosäännöissään valtiosäännöissänsä elative valtiosäännöstään valtiosäännöstänsä valtiosäännöistään valtiosäännöistänsä illative valtiosääntöönsä valtiosääntöihinsä adessive valtiosäännöllään valtiosäännöllänsä valtiosäännöillään valtiosäännöillänsä ablative valtiosäännöltään valtiosäännöltänsä valtiosäännöiltään valtiosäännöiltänsä allative valtiosäännölleen valtiosäännöllensä valtiosäännöilleen valtiosäännöillensä essive valtiosääntönään valtiosääntönänsä valtiosääntöinään valtiosääntöinänsä translative valtiosäännökseen valtiosäännöksensä valtiosäännöikseen valtiosäännöiksensä abessive valtiosäännöttään valtiosäännöttänsä valtiosäännöittään valtiosäännöittänsä instructive — — comitative — valtiosääntöineen valtiosääntöinensä

Derived terms

compounds

• valtiosääntöoikeus

See also

• perustuslaki
• valtiosääntöoikeus

Further reading

• “valtiosääntö”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 4 July 2023