vanhentua

Finnish

Etymology

Passive aspect of the verb vanhentaa or vanheta < vanha (“old”).

Verb

vanhentua

1. (intransitive) To become old, to grow old, age
2. (intransitive) To expire

   Luottokorttini vanhentuu elokuun viimeisenä päivänä.

   My credit card expires on the last day of August.

Conjugation

Inflection of vanhentua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vanhennun	en vanhennu	1st sing.	olen vanhentunut	en ole vanhentunut
2nd sing.		vanhennut	et vanhennu	2nd sing.	olet vanhentunut	et ole vanhentunut
3rd sing.		vanhentuu	ei vanhennu	3rd sing.	on vanhentunut	ei ole vanhentunut
1st plur.		vanhennumme	emme vanhennu	1st plur.	olemme vanhentuneet	emme ole vanhentuneet
2nd plur.		vanhennutte	ette vanhennu	2nd plur.	olette vanhentuneet	ette ole vanhentuneet
3rd plur.		vanhentuvat	eivät vanhennu	3rd plur.	ovat vanhentuneet	eivät ole vanhentuneet
passive		vanhennutaan	ei vanhennuta	passive	on vanhennuttu	ei ole vanhennuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vanhennuin	en vanhentunut	1st sing.	olin vanhentunut	en ollut vanhentunut
2nd sing.		vanhennuit	et vanhentunut	2nd sing.	olit vanhentunut	et ollut vanhentunut
3rd sing.		vanhentui	ei vanhentunut	3rd sing.	oli vanhentunut	ei ollut vanhentunut
1st plur.		vanhennuimme	emme vanhentuneet	1st plur.	olimme vanhentuneet	emme olleet vanhentuneet
2nd plur.		vanhennuitte	ette vanhentuneet	2nd plur.	olitte vanhentuneet	ette olleet vanhentuneet
3rd plur.		vanhentuivat	eivät vanhentuneet	3rd plur.	olivat vanhentuneet	eivät olleet vanhentuneet
passive		vanhennuttiin	ei vanhennuttu	passive	oli vanhennuttu	ei ollut vanhennuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vanhentuisin	en vanhentuisi	1st sing.	olisin vanhentunut	en olisi vanhentunut
2nd sing.		vanhentuisit	et vanhentuisi	2nd sing.	olisit vanhentunut	et olisi vanhentunut
3rd sing.		vanhentuisi	ei vanhentuisi	3rd sing.	olisi vanhentunut	ei olisi vanhentunut
1st plur.		vanhentuisimme	emme vanhentuisi	1st plur.	olisimme vanhentuneet	emme olisi vanhentuneet
2nd plur.		vanhentuisitte	ette vanhentuisi	2nd plur.	olisitte vanhentuneet	ette olisi vanhentuneet
3rd plur.		vanhentuisivat	eivät vanhentuisi	3rd plur.	olisivat vanhentuneet	eivät olisi vanhentuneet
passive		vanhennuttaisiin	ei vanhennuttaisi	passive	olisi vanhennuttu	ei olisi vanhennuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vanhennu	älä vanhennu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vanhentukoon	älköön vanhentuko	3rd sing.	olkoon vanhentunut	älköön olko vanhentunut
1st plur.		vanhentukaamme	älkäämme vanhentuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		vanhentukaa	älkää vanhentuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vanhentukoot	älkööt vanhentuko	3rd plur.	olkoot vanhentuneet	älkööt olko vanhentuneet
passive		vanhennuttakoon	älköön vanhennuttako	passive	olkoon vanhennuttu	älköön olko vanhennuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vanhentunen	en vanhentune	1st sing.	lienen vanhentunut	en liene vanhentunut
2nd sing.		vanhentunet	et vanhentune	2nd sing.	lienet vanhentunut	et liene vanhentunut
3rd sing.		vanhentunee	ei vanhentune	3rd sing.	lienee vanhentunut	ei liene vanhentunut
1st plur.		vanhentunemme	emme vanhentune	1st plur.	lienemme vanhentuneet	emme liene vanhentuneet
2nd plur.		vanhentunette	ette vanhentune	2nd plur.	lienette vanhentuneet	ette liene vanhentuneet
3rd plur.		vanhentunevat	eivät vanhentune	3rd plur.	lienevät vanhentuneet	eivät liene vanhentuneet
passive		vanhennuttaneen	ei vanhennuttane	passive	lienee vanhennuttu	ei liene vanhennuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vanhentua		present	vanhentuva	vanhennuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vanhentuakseni vanhentuaksemme 2nd vanhentuaksesi vanhentuaksenne 3rd vanhentuakseen vanhentuaksensa		past	vanhentunut	vanhennuttu
2nd	inessive2	vanhentuessa	vanhennuttaessa	agent4	vanhentuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vanhentuessani vanhentuessamme 2nd vanhentuessasi vanhentuessanne 3rd vanhentuessaan vanhentuessansa		negative	vanhentumaton
	instructive	vanhentuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	vanhentumassa	—
	elative	vanhentumasta	—
	illative	vanhentumaan	—
	adessive	vanhentumalla	—
	abessive	vanhentumatta	—
	instructive	vanhentuman	vanhennuttaman
4th3	verbal noun	vanhentuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vanhentumaisillani vanhentumaisillamme 2nd vanhentumaisillasi vanhentumaisillanne 3rd vanhentumaisillaan vanhentumaisillansa