Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search



Passive aspect of the verb vanhentaa or vanheta < vanha (old).



  1. (intransitive) To become old, to grow old, age
  2. (intransitive) To expire
    Luottokorttini vanhentuu elokuun viimeisenä päivänä.
    My credit card expires on the last day of August.


Inflection of vanhentua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vanhennun en vanhennu 1st sing. olen vanhentunut en ole vanhentunut
2nd sing. vanhennut et vanhennu 2nd sing. olet vanhentunut et ole vanhentunut
3rd sing. vanhentuu ei vanhennu 3rd sing. on vanhentunut ei ole vanhentunut
1st plur. vanhennumme emme vanhennu 1st plur. olemme vanhentuneet emme ole vanhentuneet
2nd plur. vanhennutte ette vanhennu 2nd plur. olette vanhentuneet ette ole vanhentuneet
3rd plur. vanhentuvat eivät vanhennu 3rd plur. ovat vanhentuneet eivät ole vanhentuneet
passive vanhennutaan ei vanhennuta passive on vanhennuttu ei ole vanhennuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vanhennuin en vanhentunut 1st sing. olin vanhentunut en ollut vanhentunut
2nd sing. vanhennuit et vanhentunut 2nd sing. olit vanhentunut et ollut vanhentunut
3rd sing. vanhentui ei vanhentunut 3rd sing. oli vanhentunut ei ollut vanhentunut
1st plur. vanhennuimme emme vanhentuneet 1st plur. olimme vanhentuneet emme olleet vanhentuneet
2nd plur. vanhennuitte ette vanhentuneet 2nd plur. olitte vanhentuneet ette olleet vanhentuneet
3rd plur. vanhentuivat eivät vanhentuneet 3rd plur. olivat vanhentuneet eivät olleet vanhentuneet
passive vanhennuttiin ei vanhennuttu passive oli vanhennuttu ei ollut vanhennuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vanhentuisin en vanhentuisi 1st sing. olisin vanhentunut en olisi vanhentunut
2nd sing. vanhentuisit et vanhentuisi 2nd sing. olisit vanhentunut et olisi vanhentunut
3rd sing. vanhentuisi ei vanhentuisi 3rd sing. olisi vanhentunut ei olisi vanhentunut
1st plur. vanhentuisimme emme vanhentuisi 1st plur. olisimme vanhentuneet emme olisi vanhentuneet
2nd plur. vanhentuisitte ette vanhentuisi 2nd plur. olisitte vanhentuneet ette olisi vanhentuneet
3rd plur. vanhentuisivat eivät vanhentuisi 3rd plur. olisivat vanhentuneet eivät olisi vanhentuneet
passive vanhennuttaisiin ei vanhennuttaisi passive olisi vanhennuttu ei olisi vanhennuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. vanhennu älä vanhennu 2nd sing. ole vanhentunut älä ole vanhentunut
3rd sing. vanhentukoon älköön vanhentuko 3rd sing. olkoon vanhentunut älköön olko vanhentunut
1st plur. vanhentukaamme älkäämme vanhentuko 1st plur. olkaamme vanhentuneet älkäämme olko vanhentuneet
2nd plur. vanhentukaa älkää vanhentuko 2nd plur. olkaa vanhentuneet älkää olko vanhentuneet
3rd plur. vanhentukoot älkööt vanhentuko 3rd plur. olkoot vanhentuneet älkööt olko vanhentuneet
passive vanhennuttakoon älköön vanhennuttako passive olkoon vanhennuttu älköön olko vanhennuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vanhentunen en vanhentune 1st sing. lienen vanhentunut en liene vanhentunut
2nd sing. vanhentunet et vanhentune 2nd sing. lienet vanhentunut et liene vanhentunut
3rd sing. vanhentunee ei vanhentune 3rd sing. lienee vanhentunut ei liene vanhentunut
1st plur. vanhentunemme emme vanhentune 1st plur. lienemme vanhentuneet emme liene vanhentuneet
2nd plur. vanhentunette ette vanhentune 2nd plur. lienette vanhentuneet ette liene vanhentuneet
3rd plur. vanhentunevat eivät vanhentune 3rd plur. lienevät vanhentuneet eivät liene vanhentuneet
passive vanhennuttaneen ei vanhennuttane passive lienee vanhennuttu ei liene vanhennuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vanhentua present vanhentuva vanhennuttava
long 1st2 vanhentuakseen past vanhentunut vanhennuttu
2nd inessive1 vanhentuessa vanhennuttaessa agent1, 3 vanhentuma
instructive vanhentuen negative vanhentumaton
3rd inessive vanhentumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative vanhentumasta
illative vanhentumaan
adessive vanhentumalla
abessive vanhentumatta
instructive vanhentuman vanhennuttaman
4th nominative vanhentuminen
partitive vanhentumista
5th2 vanhentumaisillaan