viitta

See also: viittä

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋiːtːɑ/, [ˈʋiːt̪ːɑ̝]
• Rhymes: -iːtːɑ
• Syllabification^(key): viit‧ta
• Hyphenation^(key): viit‧ta

Etymology 1

From Proto-Finnic *viitta, borrowed from Proto-Norse *ᚹᛁᛏᚨ (*wīta) (compare Icelandic viti (“sign, omen”)), ultimately from Proto-Germanic *wītaną.

Noun

viitta

1. sign (such as a road sign; clearly visible object, generally flat, bearing a short message in words or pictures; especially one that points somewhere)

Declension

Inflection of viitta (Kotus type 9*C/kala, tt–t gradation)
nominative		viitta	viitat
genitive		viitan	viittojen
partitive		viittaa	viittoja
illative		viittaan	viittoihin
		singular	plural
nominative		viitta	viitat
accusative	nom.	viitta	viitat
	gen.	viitan
genitive		viitan	viittojen viittain rare
partitive		viittaa	viittoja
inessive		viitassa	viitoissa
elative		viitasta	viitoista
illative		viittaan	viittoihin
adessive		viitalla	viitoilla
ablative		viitalta	viitoilta
allative		viitalle	viitoille
essive		viittana	viittoina
translative		viitaksi	viitoiksi
abessive		viitatta	viitoitta
instructive		—	viitoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of viitta (Kotus type 9*C/kala, tt–t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative viittani viittani accusative nom. viittani viittani gen. viittani genitive viittani viittojeni viittaini rare partitive viittaani viittojani inessive viitassani viitoissani elative viitastani viitoistani illative viittaani viittoihini adessive viitallani viitoillani ablative viitaltani viitoiltani allative viitalleni viitoilleni essive viittanani viittoinani translative viitakseni viitoikseni abessive viitattani viitoittani instructive — — comitative — viittoineni second-person singular possessor singular plural nominative viittasi viittasi accusative nom. viittasi viittasi gen. viittasi genitive viittasi viittojesi viittaisi rare partitive viittaasi viittojasi inessive viitassasi viitoissasi elative viitastasi viitoistasi illative viittaasi viittoihisi adessive viitallasi viitoillasi ablative viitaltasi viitoiltasi allative viitallesi viitoillesi essive viittanasi viittoinasi translative viitaksesi viitoiksesi abessive viitattasi viitoittasi instructive — — comitative — viittoinesi first-person plural possessor singular plural nominative viittamme viittamme accusative nom. viittamme viittamme gen. viittamme genitive viittamme viittojemme viittaimme rare partitive viittaamme viittojamme inessive viitassamme viitoissamme elative viitastamme viitoistamme illative viittaamme viittoihimme adessive viitallamme viitoillamme ablative viitaltamme viitoiltamme allative viitallemme viitoillemme essive viittanamme viittoinamme translative viitaksemme viitoiksemme abessive viitattamme viitoittamme instructive — — comitative — viittoinemme second-person plural possessor singular plural nominative viittanne viittanne accusative nom. viittanne viittanne gen. viittanne genitive viittanne viittojenne viittainne rare partitive viittaanne viittojanne inessive viitassanne viitoissanne elative viitastanne viitoistanne illative viittaanne viittoihinne adessive viitallanne viitoillanne ablative viitaltanne viitoiltanne allative viitallenne viitoillenne essive viittananne viittoinanne translative viitaksenne viitoiksenne abessive viitattanne viitoittanne instructive — — comitative — viittoinenne third-person possessor singular plural nominative viittansa viittansa accusative nom. viittansa viittansa gen. viittansa genitive viittansa viittojensa viittainsa rare partitive viittaansa viittojaan viittojansa inessive viitassaan viitassansa viitoissaan viitoissansa elative viitastaan viitastansa viitoistaan viitoistansa illative viittaansa viittoihinsa adessive viitallaan viitallansa viitoillaan viitoillansa ablative viitaltaan viitaltansa viitoiltaan viitoiltansa allative viitalleen viitallensa viitoilleen viitoillensa essive viittanaan viittanansa viittoinaan viittoinansa translative viitakseen viitaksensa viitoikseen viitoiksensa abessive viitattaan viitattansa viitoittaan viitoittansa instructive — — comitative — viittoineen viittoinensa

Derived terms

verbs

• viitata
• viitoittaa
• viittilöidä
• viittoa
• viittoilla

compounds

• alaviitta
• aurausviitta
• eteläviitta
• itäviitta
• kardinaaliviitta
• lateraaliviitta
• länsiviitta
• meriviitta
• pohjoisviitta
• suuntaviitta
• tienviitta
• viittatie

Further reading

• “2. viitta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 July 2023

Etymology 2

Borrowed from Russian сви́та (svíta, “a kind of clothing”).

Noun

viitta

1. cape, cloak, mantle

Declension

Inflection of viitta (Kotus type 9*C/kala, tt–t gradation)
nominative		viitta	viitat
genitive		viitan	viittojen
partitive		viittaa	viittoja
illative		viittaan	viittoihin
		singular	plural
nominative		viitta	viitat
accusative	nom.	viitta	viitat
	gen.	viitan
genitive		viitan	viittojen viittain rare
partitive		viittaa	viittoja
inessive		viitassa	viitoissa
elative		viitasta	viitoista
illative		viittaan	viittoihin
adessive		viitalla	viitoilla
ablative		viitalta	viitoilta
allative		viitalle	viitoille
essive		viittana	viittoina
translative		viitaksi	viitoiksi
abessive		viitatta	viitoitta
instructive		—	viitoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of viitta (Kotus type 9*C/kala, tt–t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative viittani viittani accusative nom. viittani viittani gen. viittani genitive viittani viittojeni viittaini rare partitive viittaani viittojani inessive viitassani viitoissani elative viitastani viitoistani illative viittaani viittoihini adessive viitallani viitoillani ablative viitaltani viitoiltani allative viitalleni viitoilleni essive viittanani viittoinani translative viitakseni viitoikseni abessive viitattani viitoittani instructive — — comitative — viittoineni second-person singular possessor singular plural nominative viittasi viittasi accusative nom. viittasi viittasi gen. viittasi genitive viittasi viittojesi viittaisi rare partitive viittaasi viittojasi inessive viitassasi viitoissasi elative viitastasi viitoistasi illative viittaasi viittoihisi adessive viitallasi viitoillasi ablative viitaltasi viitoiltasi allative viitallesi viitoillesi essive viittanasi viittoinasi translative viitaksesi viitoiksesi abessive viitattasi viitoittasi instructive — — comitative — viittoinesi first-person plural possessor singular plural nominative viittamme viittamme accusative nom. viittamme viittamme gen. viittamme genitive viittamme viittojemme viittaimme rare partitive viittaamme viittojamme inessive viitassamme viitoissamme elative viitastamme viitoistamme illative viittaamme viittoihimme adessive viitallamme viitoillamme ablative viitaltamme viitoiltamme allative viitallemme viitoillemme essive viittanamme viittoinamme translative viitaksemme viitoiksemme abessive viitattamme viitoittamme instructive — — comitative — viittoinemme second-person plural possessor singular plural nominative viittanne viittanne accusative nom. viittanne viittanne gen. viittanne genitive viittanne viittojenne viittainne rare partitive viittaanne viittojanne inessive viitassanne viitoissanne elative viitastanne viitoistanne illative viittaanne viittoihinne adessive viitallanne viitoillanne ablative viitaltanne viitoiltanne allative viitallenne viitoillenne essive viittananne viittoinanne translative viitaksenne viitoiksenne abessive viitattanne viitoittanne instructive — — comitative — viittoinenne third-person possessor singular plural nominative viittansa viittansa accusative nom. viittansa viittansa gen. viittansa genitive viittansa viittojensa viittainsa rare partitive viittaansa viittojaan viittojansa inessive viitassaan viitassansa viitoissaan viitoissansa elative viitastaan viitastansa viitoistaan viitoistansa illative viittaansa viittoihinsa adessive viitallaan viitallansa viitoillaan viitoillansa ablative viitaltaan viitaltansa viitoiltaan viitoiltansa allative viitalleen viitallensa viitoilleen viitoillensa essive viittanaan viittanansa viittoinaan viittoinansa translative viitakseen viitaksensa viitoikseen viitoiksensa abessive viitattaan viitattansa viitoittaan viitoittansa instructive — — comitative — viittoineen viittoinensa

Derived terms

compounds

• hartiaviitta
• keisarinviitta
• kruunausviitta
• purppuraviitta
• sadeviitta
• tuomarinviitta
• viittaskunkki

Further reading

• “1. viitta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 July 2023

Anagrams

• avitti, viitat

Ingrian

Etymology

Borrowed from Russian свита (svita). Compare Finnish viitta.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋiːtːɑ/, [ˈʋiːtː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋiːtːɑ/, [ˈʋiːtːɑ]
• Rhymes: -iːtː, -iːtːɑ
• Hyphenation: viit‧ta

Noun

viitta

1. A traditional type of jacket.

Declension

Declension of viitta (type 3/kana, tt-t gradation)
	singular	plural
nominative	viitta	viitat
genitive	viitan	viittoin
partitive	viittaa	viittoja
illative	viittaa	viittoi
inessive	viitaas	viitois
elative	viitast	viitoist
allative	viitalle	viitoille
adessive	viitaal	viitoil
ablative	viitalt	viitoilt
translative	viitaks	viitoiks
essive	viittanna, viittaan	viittoinna, viittoin
exessive1)	viittant	viittoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 675