viljapelto

Finnish

Etymology

vilja +‎ pelto

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋiljɑˌpelto/, [ˈʋiljɑ̝ˌpe̞l̪t̪o̞]
• Rhymes: -elto
• Syllabification^(key): vil‧ja‧pel‧to

Noun

viljapelto

1. grain field

Declension

Inflection of viljapelto (Kotus type 1*I/valo, lt-ll gradation)
nominative		viljapelto	viljapellot
genitive		viljapellon	viljapeltojen
partitive		viljapeltoa	viljapeltoja
illative		viljapeltoon	viljapeltoihin
		singular	plural
nominative		viljapelto	viljapellot
accusative	nom.	viljapelto	viljapellot
	gen.	viljapellon
genitive		viljapellon	viljapeltojen
partitive		viljapeltoa	viljapeltoja
inessive		viljapellossa	viljapelloissa
elative		viljapellosta	viljapelloista
illative		viljapeltoon	viljapeltoihin
adessive		viljapellolla	viljapelloilla
ablative		viljapellolta	viljapelloilta
allative		viljapellolle	viljapelloille
essive		viljapeltona	viljapeltoina
translative		viljapelloksi	viljapelloiksi
abessive		viljapellotta	viljapelloitta
instructive		—	viljapelloin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of viljapelto (Kotus type 1*I/valo, lt-ll gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative viljapeltoni viljapeltoni accusative nom. viljapeltoni viljapeltoni gen. viljapeltoni genitive viljapeltoni viljapeltojeni partitive viljapeltoani viljapeltojani inessive viljapellossani viljapelloissani elative viljapellostani viljapelloistani illative viljapeltooni viljapeltoihini adessive viljapellollani viljapelloillani ablative viljapelloltani viljapelloiltani allative viljapellolleni viljapelloilleni essive viljapeltonani viljapeltoinani translative viljapellokseni viljapelloikseni abessive viljapellottani viljapelloittani instructive — — comitative — viljapeltoineni second-person singular possessor singular plural nominative viljapeltosi viljapeltosi accusative nom. viljapeltosi viljapeltosi gen. viljapeltosi genitive viljapeltosi viljapeltojesi partitive viljapeltoasi viljapeltojasi inessive viljapellossasi viljapelloissasi elative viljapellostasi viljapelloistasi illative viljapeltoosi viljapeltoihisi adessive viljapellollasi viljapelloillasi ablative viljapelloltasi viljapelloiltasi allative viljapellollesi viljapelloillesi essive viljapeltonasi viljapeltoinasi translative viljapelloksesi viljapelloiksesi abessive viljapellottasi viljapelloittasi instructive — — comitative — viljapeltoinesi first-person plural possessor singular plural nominative viljapeltomme viljapeltomme accusative nom. viljapeltomme viljapeltomme gen. viljapeltomme genitive viljapeltomme viljapeltojemme partitive viljapeltoamme viljapeltojamme inessive viljapellossamme viljapelloissamme elative viljapellostamme viljapelloistamme illative viljapeltoomme viljapeltoihimme adessive viljapellollamme viljapelloillamme ablative viljapelloltamme viljapelloiltamme allative viljapellollemme viljapelloillemme essive viljapeltonamme viljapeltoinamme translative viljapelloksemme viljapelloiksemme abessive viljapellottamme viljapelloittamme instructive — — comitative — viljapeltoinemme second-person plural possessor singular plural nominative viljapeltonne viljapeltonne accusative nom. viljapeltonne viljapeltonne gen. viljapeltonne genitive viljapeltonne viljapeltojenne partitive viljapeltoanne viljapeltojanne inessive viljapellossanne viljapelloissanne elative viljapellostanne viljapelloistanne illative viljapeltoonne viljapeltoihinne adessive viljapellollanne viljapelloillanne ablative viljapelloltanne viljapelloiltanne allative viljapellollenne viljapelloillenne essive viljapeltonanne viljapeltoinanne translative viljapelloksenne viljapelloiksenne abessive viljapellottanne viljapelloittanne instructive — — comitative — viljapeltoinenne third-person possessor singular plural nominative viljapeltonsa viljapeltonsa accusative nom. viljapeltonsa viljapeltonsa gen. viljapeltonsa genitive viljapeltonsa viljapeltojensa partitive viljapeltoaan viljapeltoansa viljapeltojaan viljapeltojansa inessive viljapellossaan viljapellossansa viljapelloissaan viljapelloissansa elative viljapellostaan viljapellostansa viljapelloistaan viljapelloistansa illative viljapeltoonsa viljapeltoihinsa adessive viljapellollaan viljapellollansa viljapelloillaan viljapelloillansa ablative viljapelloltaan viljapelloltansa viljapelloiltaan viljapelloiltansa allative viljapellolleen viljapellollensa viljapelloilleen viljapelloillensa essive viljapeltonaan viljapeltonansa viljapeltoinaan viljapeltoinansa translative viljapellokseen viljapelloksensa viljapelloikseen viljapelloiksensa abessive viljapellottaan viljapellottansa viljapelloittaan viljapelloittansa instructive — — comitative — viljapeltoineen viljapeltoinensa

Further reading

• “viljapelto”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Ingrian

Etymology

From vilja (“grain”) +‎ pelto (“field”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋiljɑˌpelto/, [ˈʋilʲːəˌpe̞ɫtŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋiljɑˌpelto/, [ˈʋilʲjɑˌb̥e̞ɫd̥o̞]
• Rhymes: -elto
• Hyphenation: vil‧ja‧pel‧to

Noun

viljapelto

1. grain field

Declension

Declension of viljapelto (type 4/koivu, lt-ll gradation)
	singular	plural
nominative	viljapelto	viljapellot
genitive	viljapellon	viljapeltoin, viljapeltoloin
partitive	viljapeltoa	viljapeltoja, viljapeltoloja
illative	viljapeltoo	viljapeltoi, viljapeltoloihe
inessive	viljapelloos	viljapellois, viljapeltolois
elative	viljapellost	viljapelloist, viljapeltoloist
allative	viljapellolle	viljapelloille, viljapeltoloille
adessive	viljapellool	viljapelloil, viljapeltoloil
ablative	viljapellolt	viljapelloilt, viljapeltoloilt
translative	viljapelloks	viljapelloiks, viljapeltoloiks
essive	viljapeltonna, viljapeltoon	viljapeltoinna, viljapeltoloinna, viljapeltoin, viljapeltoloin
exessive1)	viljapeltont	viljapeltoint, viljapeltoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 667