vuoto

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: vuotò

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From vuotaa +‎ -o.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈʋuo̯to/, [ˈʋuo̞̯t̪o̞]
  • Rhymes: -uoto
  • Syllabification(key): vuo‧to

Noun[edit]

vuoto

  1. leak

Declension[edit]

Inflection of vuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative vuoto vuodot
genitive vuodon vuotojen
partitive vuotoa vuotoja
illative vuotoon vuotoihin
singular plural
nominative vuoto vuodot
accusative nom. vuoto vuodot
gen. vuodon
genitive vuodon vuotojen
partitive vuotoa vuotoja
inessive vuodossa vuodoissa
elative vuodosta vuodoista
illative vuotoon vuotoihin
adessive vuodolla vuodoilla
ablative vuodolta vuodoilta
allative vuodolle vuodoille
essive vuotona vuotoina
translative vuodoksi vuodoiksi
instructive vuodoin
abessive vuodotta vuodoitta
comitative vuotoineen
Possessive forms of vuoto (type valo)
possessor singular plural
1st person vuotoni vuotomme
2nd person vuotosi vuotonne
3rd person vuotonsa

Derived terms[edit]

Related terms[edit]


Italian[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈvwɔ.to/
  • (file)
  • Rhymes: -ɔto
  • Hyphenation: vuò‧to

Etymology 1[edit]

From Vulgar Latin *vocitus, variant of vacĭtus, itself either from a verb *vacĕre, or from vacuātus, from vacuō, from vacuus, ultimately from vacō. Compare Old French vuit, vuide, French vide, English void, Catalan buit, and also Spanish vacío, from vacīvus.

Adjective[edit]

vuoto (feminine vuota, masculine plural vuoti, feminine plural vuote)

  1. empty, vacant
    Antonym: pieno
Derived terms[edit]

Noun[edit]

vuoto m (plural vuoti)

  1. gap
  2. vacancy
  3. vacuum

Etymology 2[edit]

See the etymology of the corresponding lemma form.

Verb[edit]

vuoto

  1. first-person singular present indicative of vuotare