haluta

Definition from Wiktionary, a free dictionary

Jump to: navigation, search

Contents

[edit] Finnish

(index ha)

[edit] Etymology

halu- +‎ -ta

[edit] Pronunciation

  • Hyphenation: ha‧lu‧ta

[edit] Verb

haluta

  1. (transitive) To want; to desire.
  2. (transitive + infinitive) To want (to do sth).

[edit] Conjugation

Conjugation of haluta (type selvitä)
indicative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st haluan haluamme en halua emme halua 1st olen halunnut olemme halunneet en ole halunnut emme ole halunneet
2nd haluat haluatte et halua ette halua 2nd olet halunnut olette halunneet et ole halunnut ette ole halunneet
3rd haluaa haluavat ei halua eivät halua 3rd on halunnut ovat halunneet ei ole halunnut eivät ole halunneet
passive halutaan ei haluta passive on haluttu ei ole haluttu
past pluperfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st halusin halusimme en halunnut emme halunneet 1st olin halunnut olimme halunneet en ollut halunnut emme olleet halunneet
2nd halusit halusitte et halunnut ette halunneet 2nd olit halunnut olitte halunneet et ollut halunnut ette olleet halunneet
3rd halusi halusivat ei halunnut eivät halunneet 3rd oli halunnut olivat halunneet ei ollut halunnut eivät olleet halunneet
passive haluttiin ei haluttu passive oli haluttu ei ollut haluttu
conditional
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st haluaisin haluaisimme en haluaisi emme haluaisi 1st olisin halunnut olisimme halunneet en olisi halunnut emme olisi halunneet
2nd haluaisit haluaisitte et haluaisi ette haluaisi 2nd olisit halunnut olisitte halunneet et olisi halunnut ette olisi halunneet
3rd haluaisi haluaisivat ei haluaisi eivät haluaisi 3rd olisi halunnut olisivat halunneet ei olisi halunnut eivät olisi halunneet
passive haluttaisiin ei haluttaisi passive olisi haluttu ei olisi haluttu
imperative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st – halutkaamme – älkäämme halutko 1st – olkaamme halunneet – älkäämme olko halunneet
2nd halua halutkaa älä halua älkää halutko 2nd ole halunnut olkaa halunneet älä ole halunnut älkää olko halunneet
3rd halutkoon halutkoot älköön halutko älkööt halutko 3rd olkoon halunnut olkoot halunneet älköön olko halunnut älkööt olko halunneet
passive haluttakoon älköön haluttako passive olkoon haluttu älköön olko haluttu
potential
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st halunnen halunnemme en halunne emme halunne 1st lienen halunnut lienemme halunneet en liene halunnut emme liene halunneet
2nd halunnet halunnette et halunne ette halunne 2nd lienet halunnut lienette halunneet et liene halunnut ette liene halunneet
3rd halunnee halunnevat ei halunne eivät halunne 3rd lienee halunnut lienevät halunneet ei liene halunnut eivät liene halunneet
passive haluttaneen ei haluttane passive lienee haluttu ei liene haluttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I haluta present haluava haluttava
long I halutakseen2 past halunnut haluttu
II inessive halutessa1 haluttaessa agent haluama1, 3
instructive haluten – negative haluamaton
III inessive haluamassa – 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
elative haluamasta –
illative haluamaan –
adessive haluamalla –
abessive haluamatta –
instructive haluaman halattaman
IV nominative haluaminen
partitive haluamista
V haluamaisillaan2


[edit] Usage notes

  • The verb haluta is quite synonymous with tahtoa, although tahtoa has a nuance of stronger will and/or determination.

[edit] Synonyms

[edit] Derived terms

[edit] Verb

haluta

  1. Impersonal indicative present connegative form of haluta.

[edit] Verb

haluta

  1. Indicative present connegative form of haluttaa.
  2. Second-person singular imperative present form of haluttaa.
  3. Second-person singular imperative present connegative form of haluttaa.
Retrieved from "http://en.wiktionary.org/wiki/haluta"