kukkua

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kukkudak, of onomatopoeic origin; compare English cuckoo, Ancient Greek κόκκυξ (kókkux), Middle Irish cuach, Sanskrit कोकिल (kokila), Latin cuculus.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkukːuɑˣ/, [ˈkukːuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ukːuɑ
• Syllabification^(key): kuk‧ku‧a

Verb

kukkua

1. (intransitive) To cuckoo (to make the sound of a cuckoo).
2. (intransitive, colloquial) To stay awake late (from the habit of the cuckoo to sing in the night).

Conjugation

Inflection of kukkua (Kotus type 52*A/sanoa, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kukun	en kuku	1st sing.	olen kukkunut	en ole kukkunut
2nd sing.		kukut	et kuku	2nd sing.	olet kukkunut	et ole kukkunut
3rd sing.		kukkuu	ei kuku	3rd sing.	on kukkunut	ei ole kukkunut
1st plur.		kukumme	emme kuku	1st plur.	olemme kukkuneet	emme ole kukkuneet
2nd plur.		kukutte	ette kuku	2nd plur.	olette kukkuneet	ette ole kukkuneet
3rd plur.		kukkuvat	eivät kuku	3rd plur.	ovat kukkuneet	eivät ole kukkuneet
passive		kukutaan	ei kukuta	passive	on kukuttu	ei ole kukuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kukuin	en kukkunut	1st sing.	olin kukkunut	en ollut kukkunut
2nd sing.		kukuit	et kukkunut	2nd sing.	olit kukkunut	et ollut kukkunut
3rd sing.		kukkui	ei kukkunut	3rd sing.	oli kukkunut	ei ollut kukkunut
1st plur.		kukuimme	emme kukkuneet	1st plur.	olimme kukkuneet	emme olleet kukkuneet
2nd plur.		kukuitte	ette kukkuneet	2nd plur.	olitte kukkuneet	ette olleet kukkuneet
3rd plur.		kukkuivat	eivät kukkuneet	3rd plur.	olivat kukkuneet	eivät olleet kukkuneet
passive		kukuttiin	ei kukuttu	passive	oli kukuttu	ei ollut kukuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kukkuisin	en kukkuisi	1st sing.	olisin kukkunut	en olisi kukkunut
2nd sing.		kukkuisit	et kukkuisi	2nd sing.	olisit kukkunut	et olisi kukkunut
3rd sing.		kukkuisi	ei kukkuisi	3rd sing.	olisi kukkunut	ei olisi kukkunut
1st plur.		kukkuisimme	emme kukkuisi	1st plur.	olisimme kukkuneet	emme olisi kukkuneet
2nd plur.		kukkuisitte	ette kukkuisi	2nd plur.	olisitte kukkuneet	ette olisi kukkuneet
3rd plur.		kukkuisivat	eivät kukkuisi	3rd plur.	olisivat kukkuneet	eivät olisi kukkuneet
passive		kukuttaisiin	ei kukuttaisi	passive	olisi kukuttu	ei olisi kukuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kuku	älä kuku	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kukkukoon	älköön kukkuko	3rd sing.	olkoon kukkunut	älköön olko kukkunut
1st plur.		kukkukaamme	älkäämme kukkuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kukkukaa	älkää kukkuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kukkukoot	älkööt kukkuko	3rd plur.	olkoot kukkuneet	älkööt olko kukkuneet
passive		kukuttakoon	älköön kukuttako	passive	olkoon kukuttu	älköön olko kukuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kukkunen	en kukkune	1st sing.	lienen kukkunut	en liene kukkunut
2nd sing.		kukkunet	et kukkune	2nd sing.	lienet kukkunut	et liene kukkunut
3rd sing.		kukkunee	ei kukkune	3rd sing.	lienee kukkunut	ei liene kukkunut
1st plur.		kukkunemme	emme kukkune	1st plur.	lienemme kukkuneet	emme liene kukkuneet
2nd plur.		kukkunette	ette kukkune	2nd plur.	lienette kukkuneet	ette liene kukkuneet
3rd plur.		kukkunevat	eivät kukkune	3rd plur.	lienevät kukkuneet	eivät liene kukkuneet
passive		kukuttaneen	ei kukuttane	passive	lienee kukuttu	ei liene kukuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kukkua		present	kukkuva	kukuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kukkuakseni kukkuaksemme 2nd kukkuaksesi kukkuaksenne 3rd kukkuakseen kukkuaksensa		past	kukkunut	kukuttu
2nd	inessive2	kukkuessa	kukuttaessa	agent3	kukkuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kukkuessani kukkuessamme 2nd kukkuessasi kukkuessanne 3rd kukkuessaan kukkuessansa		negative	kukkumaton
	instructive	kukkuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kukkumassa	—
	elative	kukkumasta	—
	illative	kukkumaan	—
	adessive	kukkumalla	—
	abessive	kukkumatta	—
	instructive	kukkuman	kukuttaman
4th4	verbal noun	kukkuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kukkumaisillani kukkumaisillamme 2nd kukkumaisillasi kukkumaisillanne 3rd kukkumaisillaan kukkumaisillansa

Derived terms

• kukahtaa
• kukkuminen
• kukunta
• kukuttaa

 

Further reading

• “kukkua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *kukkudak, of onomatopoeic origin. Cognates include Finnish kukkua and Estonian kukkuda.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkukːuɑ/, [ˈkukːo̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkukːuɑ/, [ˈkukːuɑ]
• Rhymes: -ukːoː, -ukːuɑ
• Hyphenation: kuk‧ku‧a

Verb

kukkua

1. (intransitive) to cuckoo
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Etähääl kukkui käkö.

     Far away, a cuckoo cuckooed.

Conjugation

Conjugation of kukkua (type 1/ampua, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kukun	en kuku	1st singular	oon kukkunt, oon kukkunut	en oo kukkunt, en oo kukkunut
2nd singular	kukut	et kuku	2nd singular	oot kukkunt, oot kukkunut	et oo kukkunt, et oo kukkunut
3rd singular	kukkuu	ei kuku	3rd singular	ono kukkunt, ono kukkunut	ei oo kukkunt, ei oo kukkunut
1st plural	kukumma	emmä kuku	1st plural	oomma kukkuneet	emmä oo kukkuneet
2nd plural	kukutta	että kuku	2nd plural	ootta kukkuneet	että oo kukkuneet
3rd plural	kukkuut1), kukkuvat2), kukutaa	evät kuku, ei kukuta	3rd plural	ovat kukkuneet	evät oo kukkuneet, ei oo kukuttu
impersonal	kukutaa	ei kukuta	impersonal	ono kukuttu	ei oo kukuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kukuin	en kukkunt, en kukkunut	1st singular	olin kukkunt, olin kukkunut	en olt kukkunt, en olt kukkunut
2nd singular	kukuit	et kukkunt, et kukkunut	2nd singular	olit kukkunt, olit kukkunut	et olt kukkunt, et olt kukkunut
3rd singular	kukkui	ei kukkunt, ei kukkunut	3rd singular	oli kukkunt, oli kukkunut	ei olt kukkunt, ei olt kukkunut
1st plural	kukuimma	emmä kukkuneet	1st plural	olimma kukkuneet	emmä olleet kukkuneet
2nd plural	kukuitta	että kukkuneet	2nd plural	olitta kukkuneet	että olleet kukkuneet
3rd plural	kukkuit1), kukkuivat2), kukuttii	evät kukkuneet, ei kukuttu	3rd plural	olivat kukkuneet	evät olleet kukkuneet, ei olt kukuttu
impersonal	kukuttii	ei kukuttu	impersonal	oli kukuttu	ei olt kukuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kukkuisin	en kukkuis	1st singular	olisin kukkunt, olisin kukkunut	en olis kukkunt, en olis kukkunut
2nd singular	kukkuisit, kukkuist1)	et kukkuis	2nd singular	olisit kukkunt, olisit kukkunut	et olis kukkunt, et olis kukkunut
3rd singular	kukkuis	ei kukkuis	3rd singular	olis kukkunt, olis kukkunut	ei olis kukkunt, ei olis kukkunut
1st plural	kukkuisimma	emmä kukkuis	1st plural	olisimma kukkuneet	emmä olis kukkuneet
2nd plural	kukkuisitta	että kukkuis	2nd plural	olisitta kukkuneet	että olis kukkuneet
3rd plural	kukkuisiit1), kukkuisivat2), kukuttais	evät kukkuis, ei kukuttais	3rd plural	olisivat kukkuneet	evät olis kukkuneet, ei olis kukuttu
impersonal	kukuttais	ei kukuttais	impersonal	olis kukuttu	ei olis kukuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kuku	elä kuku	2nd singular	oo kukkunt, oo kukkunut	elä oo kukkunt, elä oo kukkunut
3rd singular	kukkukoo	elköö kukkuko	3rd singular	olkoo kukkunt, olkoo kukkunut	elköö olko kukkunt, elköö olko kukkunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kukkukaa	elkää kukkuko	2nd plural	olkaa kukkuneet	elkää olko kukkuneet
3rd plural	kukkukoot	elkööt kukkuko, elköö kukuttako	3rd plural	olkoot kukkuneet	elkööt olko kukkuneet, elköö olko kukuttu
impersonal	kukuttakkoo	elköö kukuttako	impersonal	olkoo kukuttu	elköö olko kukuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kukkunen	en kukkune
2nd singular	kukkunet	et kukkune
3rd singular	kukkunoo	ei kukkune
1st plural	kukkunemma	emmä kukkune
2nd plural	kukkunetta	että kukkune
3rd plural	kukkunoot	evät kukkune, ei kukuttane
impersonal	kukuttannoo	ei kukuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kukkua	present	kukkuva	kukuttava
2nd	inessive	kukkujees	past	kukkunt, kukkunut	kukuttu
	instructive	kukkuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kukkukaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kukkumaa
	inessive	kukkumaas
	elative	kukkumast
	abessive	kukkumata
4th	nominative	kukkumiin
	partitive	kukkumista, kukkumist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 215

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *kukkudak, of onomatopoeic origin.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈkukːuɑ̯/, [ˈkukːuɑ̯]
• Rhymes: -ukːuɑ̯
• Hyphenation: kuk‧kua

Verb

kukkua

1. (intransitive) to cuckoo

Inflection

Conjugation of kukkua (type II-1/kuttsua, kk-k gradation)
Indicative
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kukun	en kuku	1st singular	õõn kukkunnu	en õõ kukkunnu
2nd singular	kukud	ed kuku	2nd singular	õõd kukkunnu	ed õõ kukkunnu
3rd singular	kukub	eb kuku	3rd singular	on kukkunnu	eb õõ kukkunnu
1st plural	kukummõ	emmä kuku	1st plural	öõmmõ kukkunnu	emmä õõ kukkunnu
2nd plural	kukuttõ	että kuku	2nd plural	õõttõ kukkunnu	että õõ kukkunnu
3rd plural	kukuta	eväd kuku	3rd plural	õlla kukuttu	eväd õõ kukuttu
impersonal	kukuta	eväd kuku	impersonal	õlla kukuttu	eväd õõ kukuttu
Imperfect			Pluperfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kukkuzin	en kukkunnu	1st singular	õlin kukkunnu	—
2nd singular	kukkuzid	ed kukkunnu	2nd singular	õlid kukkunnu	—
3rd singular	kukku	eb kukkunnu	3rd singular	õli kukkunnu	—
1st plural	kukkuzimmõ	emmä kukkunnu	1st plural	õlimmõ kukkunnu	—
2nd plural	kukkuzittõ	että kukkunnu	2nd plural	õlittõ kukkunnu	—
3rd plural	kukutti	eväd kukuttu	3rd plural	õlti kukuttu	—
impersonal	kukutti	eväd kukuttu	impersonal	õlti kukuttu	—
Conditional
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kukkuizin	en kukkuizʹ	1st singular	õllõizin kukkunnu	en õllõizʹ kukkunnu
2nd singular	kukkuizid	ed kukkuizʹ	2nd singular	õllõizid kukkunnu	ed õllõizʹ kukkunnu
3rd singular	kukkuizʹ	eb kukkuizʹ	3rd singular	õllõizʹ kukkunnu	eb õllõizʹ kukkunnu
1st plural	kukkuizimmõ	emmä kukkuizʹ	1st plural	õllõizimmõ kukkunnu	emmä õllõizʹ kukkunnu
2nd plural	kukkuizittõ	että kukkuizʹ	2nd plural	õllõizittõ kukkunnu	että õllõizʹ kukkunnu
3rd plural	kukuttaizʹ	eväd kukuttaizʹ	3rd plural	õltaizʹ kukuttu	eväd õltaizʹ kukuttu
impersonal	kukuttaizʹ	eväd kukuttaizʹ	impersonal	õltaizʹ kukuttu	eväd õltaizʹ kukuttu
Imperative
Present
	positive	negative
1st singular	—	—
2nd singular	kuku	elä kuku
3rd singular	kukkugo	elko kukkugo
1st plural	—	—
2nd plural	kukkuga	elka kukkuga
3rd plural	kukkugod	—
impersonal	—	—
Nominal forms
Infinitives			Participles
				active	passive
1st		kukkua	present	kukkujõ1)	—
2nd	illative	kukkuma	past	kukkunnu	kukuttu
	inessive	kukkumõz	1) also used as the agent noun
	elative	kukkumassõ
	abessive	kukkumattõ

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “kukkua”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn