mäki

See also maki, Mäki, and Maki

Finnish

(index mä)

Pronunciation

• IPA: /ˈmæki/

Etymology

From Proto-Finno-Ugric *mäki. Cognates include Estonian mägi and Khanty мӱг (müg).

Noun

mäki

1. A hill (a relatively large, usually rounded elevation of earth; generally larger than kukkula (“hill, hillock”), smaller than vuori (“mountain”))
2. A slope

Declension

Declension of mäki (type ovi) singular plural nominative mäki mäet genitive mäen mäkien partitive mäkeä mäkiä accusative mäki mäen mäet inessive mäessä mäissä elative mäestä mäistä illative mäkeen mäkiin adessive mäellä mäillä ablative mäeltä mäiltä allative mäelle mäille essive mäkenä mäkinä translative mäeksi mäiksi instructive – mäin abessive mäettä mäittä comitative – mäkineen

Synonyms

• (hill): vaara
• (slope): rinne

Derived terms

• alamäki
• myötämäki
• mäkinen
• vastamäki
• ylämäki

See also

• kukkula
• kumpare
• kumpu
• vuori

Anagrams

• mikä

---

Ingrian

Etymology

From Proto-Finno-Ugric *mäki.

Noun

mäki (genitive mäen, partitive mäkkiiä)

1. mountain

Declension

Declension of mäki singular plural nominative mäki mäet genitive mäen mäkilöin partitive mäkkiiä mäkilöja illative mäkkee mäkilöihe inessive mäeez mäkilöiz elative mäest mäkilöist allative mäelle mäkilöille adessive mäeel mäkilöil ablative mäelt mäkilöilt translative mäeks mäkilöiks essive mäkkeen mäkilöin