karvoittua

Finnish

Etymology

karva +‎ -ttaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑrʋoi̯tːuɑˣ/, [ˈkɑ̝rʋo̞i̯t̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): kar‧voit‧tu‧a

Verb

karvoittua

1. (intransitive) to become hairy

Conjugation

Inflection of karvoittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karvoitun	en karvoitu	1st sing.	olen karvoittunut	en ole karvoittunut
2nd sing.		karvoitut	et karvoitu	2nd sing.	olet karvoittunut	et ole karvoittunut
3rd sing.		karvoittuu	ei karvoitu	3rd sing.	on karvoittunut	ei ole karvoittunut
1st plur.		karvoitumme	emme karvoitu	1st plur.	olemme karvoittuneet	emme ole karvoittuneet
2nd plur.		karvoitutte	ette karvoitu	2nd plur.	olette karvoittuneet	ette ole karvoittuneet
3rd plur.		karvoittuvat	eivät karvoitu	3rd plur.	ovat karvoittuneet	eivät ole karvoittuneet
passive		karvoitutaan	ei karvoituta	passive	on karvoituttu	ei ole karvoituttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karvoituin	en karvoittunut	1st sing.	olin karvoittunut	en ollut karvoittunut
2nd sing.		karvoituit	et karvoittunut	2nd sing.	olit karvoittunut	et ollut karvoittunut
3rd sing.		karvoittui	ei karvoittunut	3rd sing.	oli karvoittunut	ei ollut karvoittunut
1st plur.		karvoituimme	emme karvoittuneet	1st plur.	olimme karvoittuneet	emme olleet karvoittuneet
2nd plur.		karvoituitte	ette karvoittuneet	2nd plur.	olitte karvoittuneet	ette olleet karvoittuneet
3rd plur.		karvoittuivat	eivät karvoittuneet	3rd plur.	olivat karvoittuneet	eivät olleet karvoittuneet
passive		karvoituttiin	ei karvoituttu	passive	oli karvoituttu	ei ollut karvoituttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karvoittuisin	en karvoittuisi	1st sing.	olisin karvoittunut	en olisi karvoittunut
2nd sing.		karvoittuisit	et karvoittuisi	2nd sing.	olisit karvoittunut	et olisi karvoittunut
3rd sing.		karvoittuisi	ei karvoittuisi	3rd sing.	olisi karvoittunut	ei olisi karvoittunut
1st plur.		karvoittuisimme	emme karvoittuisi	1st plur.	olisimme karvoittuneet	emme olisi karvoittuneet
2nd plur.		karvoittuisitte	ette karvoittuisi	2nd plur.	olisitte karvoittuneet	ette olisi karvoittuneet
3rd plur.		karvoittuisivat	eivät karvoittuisi	3rd plur.	olisivat karvoittuneet	eivät olisi karvoittuneet
passive		karvoituttaisiin	ei karvoituttaisi	passive	olisi karvoituttu	ei olisi karvoituttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		karvoitu	älä karvoitu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		karvoittukoon	älköön karvoittuko	3rd sing.	olkoon karvoittunut	älköön olko karvoittunut
1st plur.		karvoittukaamme	älkäämme karvoittuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		karvoittukaa	älkää karvoittuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		karvoittukoot	älkööt karvoittuko	3rd plur.	olkoot karvoittuneet	älkööt olko karvoittuneet
passive		karvoituttakoon	älköön karvoituttako	passive	olkoon karvoituttu	älköön olko karvoituttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karvoittunen	en karvoittune	1st sing.	lienen karvoittunut	en liene karvoittunut
2nd sing.		karvoittunet	et karvoittune	2nd sing.	lienet karvoittunut	et liene karvoittunut
3rd sing.		karvoittunee	ei karvoittune	3rd sing.	lienee karvoittunut	ei liene karvoittunut
1st plur.		karvoittunemme	emme karvoittune	1st plur.	lienemme karvoittuneet	emme liene karvoittuneet
2nd plur.		karvoittunette	ette karvoittune	2nd plur.	lienette karvoittuneet	ette liene karvoittuneet
3rd plur.		karvoittunevat	eivät karvoittune	3rd plur.	lienevät karvoittuneet	eivät liene karvoittuneet
passive		karvoituttaneen	ei karvoituttane	passive	lienee karvoituttu	ei liene karvoituttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		karvoittua		present	karvoittuva	karvoituttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st karvoittuakseni karvoittuaksemme 2nd karvoittuaksesi karvoittuaksenne 3rd karvoittuakseen karvoittuaksensa		past	karvoittunut	karvoituttu
2nd	inessive2	karvoittuessa	karvoituttaessa	agent4	karvoittuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st karvoittuessani karvoittuessamme 2nd karvoittuessasi karvoittuessanne 3rd karvoittuessaan karvoittuessansa		negative	karvoittumaton
	instructive	karvoittuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	karvoittumassa	—
	elative	karvoittumasta	—
	illative	karvoittumaan	—
	adessive	karvoittumalla	—
	abessive	karvoittumatta	—
	instructive	karvoittuman	karvoituttaman
4th3	verbal noun	karvoittuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st karvoittumaisillani karvoittumaisillamme 2nd karvoittumaisillasi karvoittumaisillanne 3rd karvoittumaisillaan karvoittumaisillansa

Derived terms

• karvoitus

Anagrams

• korvatauti