aikuinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

aikuinen ‎(comparative aikuisempi, superlative aikuisin)

  1. adult

Declension[edit]

Inflection of aikuinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative aikuinen aikuiset
genitive aikuisen aikuisten
aikuisien
partitive aikuista aikuisia
illative aikuiseen aikuisiin
singular plural
nominative aikuinen aikuiset
accusative nom. aikuinen aikuiset
gen. aikuisen
genitive aikuisen aikuisten
aikuisien
partitive aikuista aikuisia
inessive aikuisessa aikuisissa
elative aikuisesta aikuisista
illative aikuiseen aikuisiin
adessive aikuisella aikuisilla
ablative aikuiselta aikuisilta
allative aikuiselle aikuisille
essive aikuisena aikuisina
translative aikuiseksi aikuisiksi
instructive aikuisin
abessive aikuisetta aikuisitta
comitative aikuisine

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

Noun[edit]

aikuinen

  1. adult (person)
    Hän on vihdoinkin aikuinen.
    He is finally an adult.

Declension[edit]

Inflection of aikuinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative aikuinen aikuiset
genitive aikuisen aikuisten
aikuisien
partitive aikuista aikuisia
illative aikuiseen aikuisiin
singular plural
nominative aikuinen aikuiset
accusative nom. aikuinen aikuiset
gen. aikuisen
genitive aikuisen aikuisten
aikuisien
partitive aikuista aikuisia
inessive aikuisessa aikuisissa
elative aikuisesta aikuisista
illative aikuiseen aikuisiin
adessive aikuisella aikuisilla
ablative aikuiselta aikuisilta
allative aikuiselle aikuisille
essive aikuisena aikuisina
translative aikuiseksi aikuisiksi
instructive aikuisin
abessive aikuisetta aikuisitta
comitative aikuisineen

Anagrams[edit]