Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search



< henkevä (intelligent, spirited)



  1. (transitive) to inspire, incite, stimulate


Inflection of henkevöidä (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. henkevöin en henkevöi 1st sing. olen henkevöinyt en ole henkevöinyt
2nd sing. henkevöit et henkevöi 2nd sing. olet henkevöinyt et ole henkevöinyt
3rd sing. henkevöi ei henkevöi 3rd sing. on henkevöinyt ei ole henkevöinyt
1st plur. henkevöimme emme henkevöi 1st plur. olemme henkevöineet emme ole henkevöineet
2nd plur. henkevöitte ette henkevöi 2nd plur. olette henkevöineet ette ole henkevöineet
3rd plur. henkevöivät eivät henkevöi 3rd plur. ovat henkevöineet eivät ole henkevöineet
passive henkevöidään ei henkevöidä passive on henkevöity ei ole henkevöity
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. henkevöin en henkevöinyt 1st sing. olin henkevöinyt en ollut henkevöinyt
2nd sing. henkevöit et henkevöinyt 2nd sing. olit henkevöinyt et ollut henkevöinyt
3rd sing. henkevöi ei henkevöinyt 3rd sing. oli henkevöinyt ei ollut henkevöinyt
1st plur. henkevöimme emme henkevöineet 1st plur. olimme henkevöineet emme olleet henkevöineet
2nd plur. henkevöitte ette henkevöineet 2nd plur. olitte henkevöineet ette olleet henkevöineet
3rd plur. henkevöivät eivät henkevöineet 3rd plur. olivat henkevöineet eivät olleet henkevöineet
passive henkevöitiin ei henkevöity passive oli henkevöity ei ollut henkevöity
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. henkevöisin en henkevöisi 1st sing. olisin henkevöinyt en olisi henkevöinyt
2nd sing. henkevöisit et henkevöisi 2nd sing. olisit henkevöinyt et olisi henkevöinyt
3rd sing. henkevöisi ei henkevöisi 3rd sing. olisi henkevöinyt ei olisi henkevöinyt
1st plur. henkevöisimme emme henkevöisi 1st plur. olisimme henkevöineet emme olisi henkevöineet
2nd plur. henkevöisitte ette henkevöisi 2nd plur. olisitte henkevöineet ette olisi henkevöineet
3rd plur. henkevöisivät eivät henkevöisi 3rd plur. olisivat henkevöineet eivät olisi henkevöineet
passive henkevöitäisiin ei henkevöitäisi passive olisi henkevöity ei olisi henkevöity
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. henkevöi älä henkevöi 2nd sing. ole henkevöinyt älä ole henkevöinyt
3rd sing. henkevöiköön älköön henkevöikö 3rd sing. olkoon henkevöinyt älköön olko henkevöinyt
1st plur. henkevöikäämme älkäämme henkevöikö 1st plur. olkaamme henkevöineet älkäämme olko henkevöineet
2nd plur. henkevöikää älkää henkevöikö 2nd plur. olkaa henkevöineet älkää olko henkevöineet
3rd plur. henkevöikööt älkööt henkevöikö 3rd plur. olkoot henkevöineet älkööt olko henkevöineet
passive henkevöitäköön älköön henkevöitäkö passive olkoon henkevöity älköön olko henkevöity
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. henkevöinen en henkevöine 1st sing. lienen henkevöinyt en liene henkevöinyt
2nd sing. henkevöinet et henkevöine 2nd sing. lienet henkevöinyt et liene henkevöinyt
3rd sing. henkevöinee ei henkevöine 3rd sing. lienee henkevöinyt ei liene henkevöinyt
1st plur. henkevöinemme emme henkevöine 1st plur. lienemme henkevöineet emme liene henkevöineet
2nd plur. henkevöinette ette henkevöine 2nd plur. lienette henkevöineet ette liene henkevöineet
3rd plur. henkevöinevät eivät henkevöine 3rd plur. lienevät henkevöineet eivät liene henkevöineet
passive henkevöitäneen ei henkevöitäne passive lienee henkevöity ei liene henkevöity
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st henkevöidä present henkevöivä henkevöitävä
long 1st2 henkevöidäkseen past henkevöinyt henkevöity
2nd inessive1 henkevöidessä henkevöitäessä agent1, 3 henkevöimä
instructive henkevöiden negative henkevöimätön
3rd inessive henkevöimässä 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative henkevöimästä
illative henkevöimään
adessive henkevöimällä
abessive henkevöimättä
instructive henkevöimän henkevöitämän
4th nominative henkevöiminen
partitive henkevöimistä
5th2 henkevöimäisillään


Related terms[edit]