humata

Ingrian

Etymology

Of onomatopoeic origin. Perhaps somehow influenced by humala (“drunk”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhumɑtɑ/, [ˈhumɑt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhumɑtɑ/, [ˈhumɑd̥ɑ]
• Rhymes: -umɑt, -umɑtɑ
• Hyphenation: hu‧ma‧ta

Verb

humata

1. Synonym of humissa

Conjugation

Conjugation of humata (type 16/maata, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	hummaan	en hummaa	1st singular	oon humant, oon humannut	en oo humant, en oo humannut
2nd singular	hummaat	et hummaa	2nd singular	oot humant, oot humannut	et oo humant, et oo humannut
3rd singular	humajaa	ei hummaa	3rd singular	ono humant, ono humannut	ei oo humant, ei oo humannut
1st plural	hummaamma	emmä hummaa	1st plural	oomma humanneet	emmä oo humanneet
2nd plural	hummaatta	että hummaa	2nd plural	ootta humanneet	että oo humanneet
3rd plural	humajaat1), hummaavat2), humataa	evät hummaa, ei humata	3rd plural	ovat humanneet	evät oo humanneet, ei oo humattu
impersonal	humataa	ei humata	impersonal	ono humattu	ei oo humattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	humaisin	en humant, en humannut	1st singular	olin humant, olin humannut	en olt humant, en olt humannut
2nd singular	humaisit, hummaist1)	et humant, et humannut	2nd singular	olit humant, olit humannut	et olt humant, et olt humannut
3rd singular	humais	ei humant, ei humannut	3rd singular	oli humant, oli humannut	ei olt humant, ei olt humannut
1st plural	humaisimma	emmä humanneet	1st plural	olimma humanneet	emmä olleet humanneet
2nd plural	humaisitta	että humanneet	2nd plural	olitta humanneet	että olleet humanneet
3rd plural	humaisiit1), humaisivat2), humattii	evät humanneet, ei humattu	3rd plural	olivat humanneet	evät olleet humanneet, ei olt humattu
impersonal	humattii	ei humattu	impersonal	oli humattu	ei olt humattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	humajaisin	en humajais	1st singular	olisin humant, olisin humannut	en olis humant, en olis humannut
2nd singular	humajaisit, humajaist1)	et humajais	2nd singular	olisit humant, olisit humannut	et olis humant, et olis humannut
3rd singular	humajais	ei humajais	3rd singular	olis humant, olis humannut	ei olis humant, ei olis humannut
1st plural	humajaisimma	emmä humajais	1st plural	olisimma humanneet	emmä olis humanneet
2nd plural	humajaisitta	että humajais	2nd plural	olisitta humanneet	että olis humanneet
3rd plural	humajaisiit1), humajaisivat2), humattais	evät humajais, ei humattais	3rd plural	olisivat humanneet	evät olis humanneet, ei olis humattu
impersonal	humattais	ei humattais	impersonal	olis humattu	ei olis humattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	hummaa	elä hummaa	2nd singular	oo humant, oo humannut	elä oo humant, elä oo humannut
3rd singular	humatkoo	elköö humatko	3rd singular	olkoo humant, olkoo humannut	elköö olko humant, elköö olko humannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	humatkaa	elkää humatko	2nd plural	olkaa humanneet	elkää olko humanneet
3rd plural	humatkoot	elkööt humatko, elköö humattako	3rd plural	olkoot humanneet	elkööt olko humanneet, elköö olko humattu
impersonal	humattakkoo	elköö humattako	impersonal	olkoo humattu	elköö olko humattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	humannen	en humanne
2nd singular	humannet	et humanne
3rd singular	humannoo	ei humanne
1st plural	humannemma	emmä humanne
2nd plural	humannetta	että humanne
3rd plural	humannoot	evät humanne, ei humattane
impersonal	humattannoo	ei humattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		humata	present	hummaava	humattava
2nd	inessive	humatees	past	humant, humannut	humattu
	instructive	humaten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (humatkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	hummaamaa
	inessive	hummaamaas
	elative	hummaamast
	abessive	hummaamata
4th	nominative	hummaamiin
	partitive	hummaamista, hummaamist

Derived terms

• humissa

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 73

Latin

Participle

humāta

1. inflection of humātus:
   1. nominative/vocative feminine singular
   2. nominative/accusative/vocative neuter plural

Participle

humātā

1. ablative feminine singular of humātus

References

• humata in Charles du Fresne du Cange’s Glossarium Mediæ et Infimæ Latinitatis (augmented edition with additions by D. P. Carpenterius, Adelungius and others, edited by Léopold Favre, 1883–1887)

Uneapa

Etymology

From Proto-Oceanic *qumata, a possibly archaic form of *mʷata.

Pronunciation

• IPA^(key): /ɣumata/

Noun

humata

1. snake

Further reading

• Ross, Malcolm D. (2011) Andrew Pawley, editor, The lexicon of Proto-Oceanic: Volume 4, Animals, Canberra: Australian National University, →ISBN, →OCLC; republished as Meredith Osmond, editor, (Please provide a date or year)