huoistua

Finnish

Etymology

huoistaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuo̯i̯stuɑˣ/, [ˈhuo̞̯i̯s̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): huo‧is‧tu‧a

Verb

huoistua (archaic)

1. (intransitive) to cheapen (to become cheaper, go down in price)

Conjugation

Inflection of huoistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huoistun	en huoistu	1st sing.	olen huoistunut	en ole huoistunut
2nd sing.		huoistut	et huoistu	2nd sing.	olet huoistunut	et ole huoistunut
3rd sing.		huoistuu	ei huoistu	3rd sing.	on huoistunut	ei ole huoistunut
1st plur.		huoistumme	emme huoistu	1st plur.	olemme huoistuneet	emme ole huoistuneet
2nd plur.		huoistutte	ette huoistu	2nd plur.	olette huoistuneet	ette ole huoistuneet
3rd plur.		huoistuvat	eivät huoistu	3rd plur.	ovat huoistuneet	eivät ole huoistuneet
passive		huoistutaan	ei huoistuta	passive	on huoistuttu	ei ole huoistuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huoistuin	en huoistunut	1st sing.	olin huoistunut	en ollut huoistunut
2nd sing.		huoistuit	et huoistunut	2nd sing.	olit huoistunut	et ollut huoistunut
3rd sing.		huoistui	ei huoistunut	3rd sing.	oli huoistunut	ei ollut huoistunut
1st plur.		huoistuimme	emme huoistuneet	1st plur.	olimme huoistuneet	emme olleet huoistuneet
2nd plur.		huoistuitte	ette huoistuneet	2nd plur.	olitte huoistuneet	ette olleet huoistuneet
3rd plur.		huoistuivat	eivät huoistuneet	3rd plur.	olivat huoistuneet	eivät olleet huoistuneet
passive		huoistuttiin	ei huoistuttu	passive	oli huoistuttu	ei ollut huoistuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huoistuisin	en huoistuisi	1st sing.	olisin huoistunut	en olisi huoistunut
2nd sing.		huoistuisit	et huoistuisi	2nd sing.	olisit huoistunut	et olisi huoistunut
3rd sing.		huoistuisi	ei huoistuisi	3rd sing.	olisi huoistunut	ei olisi huoistunut
1st plur.		huoistuisimme	emme huoistuisi	1st plur.	olisimme huoistuneet	emme olisi huoistuneet
2nd plur.		huoistuisitte	ette huoistuisi	2nd plur.	olisitte huoistuneet	ette olisi huoistuneet
3rd plur.		huoistuisivat	eivät huoistuisi	3rd plur.	olisivat huoistuneet	eivät olisi huoistuneet
passive		huoistuttaisiin	ei huoistuttaisi	passive	olisi huoistuttu	ei olisi huoistuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huoistu	älä huoistu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huoistukoon	älköön huoistuko	3rd sing.	olkoon huoistunut	älköön olko huoistunut
1st plur.		huoistukaamme	älkäämme huoistuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huoistukaa	älkää huoistuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huoistukoot	älkööt huoistuko	3rd plur.	olkoot huoistuneet	älkööt olko huoistuneet
passive		huoistuttakoon	älköön huoistuttako	passive	olkoon huoistuttu	älköön olko huoistuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huoistunen	en huoistune	1st sing.	lienen huoistunut	en liene huoistunut
2nd sing.		huoistunet	et huoistune	2nd sing.	lienet huoistunut	et liene huoistunut
3rd sing.		huoistunee	ei huoistune	3rd sing.	lienee huoistunut	ei liene huoistunut
1st plur.		huoistunemme	emme huoistune	1st plur.	lienemme huoistuneet	emme liene huoistuneet
2nd plur.		huoistunette	ette huoistune	2nd plur.	lienette huoistuneet	ette liene huoistuneet
3rd plur.		huoistunevat	eivät huoistune	3rd plur.	lienevät huoistuneet	eivät liene huoistuneet
passive		huoistuttaneen	ei huoistuttane	passive	lienee huoistuttu	ei liene huoistuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huoistua		present	huoistuva	huoistuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huoistuakseni huoistuaksemme 2nd huoistuaksesi huoistuaksenne 3rd huoistuakseen huoistuaksensa		past	huoistunut	huoistuttu
2nd	inessive2	huoistuessa	huoistuttaessa	agent3	huoistuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huoistuessani huoistuessamme 2nd huoistuessasi huoistuessanne 3rd huoistuessaan huoistuessansa		negative	huoistumaton
	instructive	huoistuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	huoistumassa	—
	elative	huoistumasta	—
	illative	huoistumaan	—
	adessive	huoistumalla	—
	abessive	huoistumatta	—
	instructive	huoistuman	huoistuttaman
4th4	verbal noun	huoistuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huoistumaisillani huoistumaisillamme 2nd huoistumaisillasi huoistumaisillanne 3rd huoistumaisillaan huoistumaisillansa

Synonyms

• halventua
• halveta

Further reading

• “huoistua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• touhuisa