isoloitua

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology 1[edit]

From isoloida +‎ -tua.

Verb[edit]

isoloitua

  1. (intransitive) To become isolated.
Conjugation[edit]
Inflection of isoloitua (Kotus type 52/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. isoloidun en isoloidu 1st sing. olen isoloitunut en ole isoloitunut
2nd sing. isoloidut et isoloidu 2nd sing. olet isoloitunut et ole isoloitunut
3rd sing. isoloituu ei isoloidu 3rd sing. on isoloitunut ei ole isoloitunut
1st plur. isoloidumme emme isoloidu 1st plur. olemme isoloituneet emme ole isoloituneet
2nd plur. isoloidutte ette isoloidu 2nd plur. olette isoloituneet ette ole isoloituneet
3rd plur. isoloituvat eivät isoloidu 3rd plur. ovat isoloituneet eivät ole isoloituneet
passive isoloidutaan ei isoloiduta passive on isoloiduttu ei ole isoloiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. isoloiduin en isoloitunut 1st sing. olin isoloitunut en ollut isoloitunut
2nd sing. isoloiduit et isoloitunut 2nd sing. olit isoloitunut et ollut isoloitunut
3rd sing. isoloitui ei isoloitunut 3rd sing. oli isoloitunut ei ollut isoloitunut
1st plur. isoloiduimme emme isoloituneet 1st plur. olimme isoloituneet emme olleet isoloituneet
2nd plur. isoloiduitte ette isoloituneet 2nd plur. olitte isoloituneet ette olleet isoloituneet
3rd plur. isoloituivat eivät isoloituneet 3rd plur. olivat isoloituneet eivät olleet isoloituneet
passive isoloiduttiin ei isoloiduttu passive oli isoloiduttu ei ollut isoloiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. isoloituisin en isoloituisi 1st sing. olisin isoloitunut en olisi isoloitunut
2nd sing. isoloituisit et isoloituisi 2nd sing. olisit isoloitunut et olisi isoloitunut
3rd sing. isoloituisi ei isoloituisi 3rd sing. olisi isoloitunut ei olisi isoloitunut
1st plur. isoloituisimme emme isoloituisi 1st plur. olisimme isoloituneet emme olisi isoloituneet
2nd plur. isoloituisitte ette isoloituisi 2nd plur. olisitte isoloituneet ette olisi isoloituneet
3rd plur. isoloituisivat eivät isoloituisi 3rd plur. olisivat isoloituneet eivät olisi isoloituneet
passive isoloiduttaisiin ei isoloiduttaisi passive olisi isoloiduttu ei olisi isoloiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. isoloidu älä isoloidu 2nd sing. ole isoloitunut älä ole isoloitunut
3rd sing. isoloitukoon älköön isoloituko 3rd sing. olkoon isoloitunut älköön olko isoloitunut
1st plur. isoloitukaamme älkäämme isoloituko 1st plur. olkaamme isoloituneet älkäämme olko isoloituneet
2nd plur. isoloitukaa älkää isoloituko 2nd plur. olkaa isoloituneet älkää olko isoloituneet
3rd plur. isoloitukoot älkööt isoloituko 3rd plur. olkoot isoloituneet älkööt olko isoloituneet
passive isoloiduttakoon älköön isoloiduttako passive olkoon isoloiduttu älköön olko isoloiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. isoloitunen en isoloitune 1st sing. lienen isoloitunut en liene isoloitunut
2nd sing. isoloitunet et isoloitune 2nd sing. lienet isoloitunut et liene isoloitunut
3rd sing. isoloitunee ei isoloitune 3rd sing. lienee isoloitunut ei liene isoloitunut
1st plur. isoloitunemme emme isoloitune 1st plur. lienemme isoloituneet emme liene isoloituneet
2nd plur. isoloitunette ette isoloitune 2nd plur. lienette isoloituneet ette liene isoloituneet
3rd plur. isoloitunevat eivät isoloitune 3rd plur. lienevät isoloituneet eivät liene isoloituneet
passive isoloiduttaneen ei isoloiduttane passive lienee isoloiduttu ei liene isoloiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st isoloitua present isoloituva isoloiduttava
long 1st2 isoloituakseen past isoloitunut isoloiduttu
2nd inessive1 isoloituessa isoloiduttaessa agent1, 3 isoloituma
instructive isoloituen negative isoloitumaton
3rd inessive isoloitumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative isoloitumasta
illative isoloitumaan
adessive isoloitumalla
abessive isoloitumatta
instructive isoloituman isoloiduttaman
4th nominative isoloituminen
partitive isoloitumista
5th2 isoloitumaisillaan
Synonyms[edit]
See also[edit]

Etymology 2[edit]

Verb[edit]

isoloitua

  1. Past passive participle of isoloida in partitive singular.