kansittaa

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kansi +‎ -ttaa

Verb[edit]

kansittaa

  1. (transitive) to lid, cap (to put a lid or cap on something)

Conjugation[edit]

Inflection of kansittaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansitan en kansita 1st sing. olen kansittanut en ole kansittanut
2nd sing. kansitat et kansita 2nd sing. olet kansittanut et ole kansittanut
3rd sing. kansittaa ei kansita 3rd sing. on kansittanut ei ole kansittanut
1st plur. kansitamme emme kansita 1st plur. olemme kansittaneet emme ole kansittaneet
2nd plur. kansitatte ette kansita 2nd plur. olette kansittaneet ette ole kansittaneet
3rd plur. kansittavat eivät kansita 3rd plur. ovat kansittaneet eivät ole kansittaneet
passive kansitetaan ei kansiteta passive on kansitettu ei ole kansitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansitin en kansittanut 1st sing. olin kansittanut en ollut kansittanut
2nd sing. kansitit et kansittanut 2nd sing. olit kansittanut et ollut kansittanut
3rd sing. kansitti ei kansittanut 3rd sing. oli kansittanut ei ollut kansittanut
1st plur. kansitimme emme kansittaneet 1st plur. olimme kansittaneet emme olleet kansittaneet
2nd plur. kansititte ette kansittaneet 2nd plur. olitte kansittaneet ette olleet kansittaneet
3rd plur. kansittivat eivät kansittaneet 3rd plur. olivat kansittaneet eivät olleet kansittaneet
passive kansitettiin ei kansitettu passive oli kansitettu ei ollut kansitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansittaisin en kansittaisi 1st sing. olisin kansittanut en olisi kansittanut
2nd sing. kansittaisit et kansittaisi 2nd sing. olisit kansittanut et olisi kansittanut
3rd sing. kansittaisi ei kansittaisi 3rd sing. olisi kansittanut ei olisi kansittanut
1st plur. kansittaisimme emme kansittaisi 1st plur. olisimme kansittaneet emme olisi kansittaneet
2nd plur. kansittaisitte ette kansittaisi 2nd plur. olisitte kansittaneet ette olisi kansittaneet
3rd plur. kansittaisivat eivät kansittaisi 3rd plur. olisivat kansittaneet eivät olisi kansittaneet
passive kansitettaisiin ei kansitettaisi passive olisi kansitettu ei olisi kansitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kansita älä kansita 2nd sing. ole kansittanut älä ole kansittanut
3rd sing. kansittakoon älköön kansittako 3rd sing. olkoon kansittanut älköön olko kansittanut
1st plur. kansittakaamme älkäämme kansittako 1st plur. olkaamme kansittaneet älkäämme olko kansittaneet
2nd plur. kansittakaa älkää kansittako 2nd plur. olkaa kansittaneet älkää olko kansittaneet
3rd plur. kansittakoot älkööt kansittako 3rd plur. olkoot kansittaneet älkööt olko kansittaneet
passive kansitettakoon älköön kansitettako passive olkoon kansitettu älköön olko kansitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kansittanen en kansittane 1st sing. lienen kansittanut en liene kansittanut
2nd sing. kansittanet et kansittane 2nd sing. lienet kansittanut et liene kansittanut
3rd sing. kansittanee ei kansittane 3rd sing. lienee kansittanut ei liene kansittanut
1st plur. kansittanemme emme kansittane 1st plur. lienemme kansittaneet emme liene kansittaneet
2nd plur. kansittanette ette kansittane 2nd plur. lienette kansittaneet ette liene kansittaneet
3rd plur. kansittanevat eivät kansittane 3rd plur. lienevät kansittaneet eivät liene kansittaneet
passive kansitettaneen ei kansitettane passive lienee kansitettu ei liene kansitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kansittaa present kansittava kansitettava
long 1st2 kansittaakseen past kansittanut kansitettu
2nd inessive1 kansittaessa kansitettaessa agent1, 3 kansittama
instructive kansittaen negative kansittamaton
3rd inessive kansittamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kansittamasta
illative kansittamaan
adessive kansittamalla
abessive kansittamatta
instructive kansittaman kansitettaman
4th nominative kansittaminen
partitive kansittamista
5th2 kansittamaisillaan

See also[edit]

Anagrams[edit]