Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search



From kaupunki (town, city).



  1. (intransitive) To become/get urbanized (to become more urban in character).


Inflection of kaupunkimaistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaupunkimaistun en kaupunkimaistu 1st sing. olen kaupunkimaistunut en ole kaupunkimaistunut
2nd sing. kaupunkimaistut et kaupunkimaistu 2nd sing. olet kaupunkimaistunut et ole kaupunkimaistunut
3rd sing. kaupunkimaistuu ei kaupunkimaistu 3rd sing. on kaupunkimaistunut ei ole kaupunkimaistunut
1st plur. kaupunkimaistumme emme kaupunkimaistu 1st plur. olemme kaupunkimaistuneet emme ole kaupunkimaistuneet
2nd plur. kaupunkimaistutte ette kaupunkimaistu 2nd plur. olette kaupunkimaistuneet ette ole kaupunkimaistuneet
3rd plur. kaupunkimaistuvat eivät kaupunkimaistu 3rd plur. ovat kaupunkimaistuneet eivät ole kaupunkimaistuneet
passive kaupunkimaistutaan ei kaupunkimaistuta passive on kaupunkimaistuttu ei ole kaupunkimaistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaupunkimaistuin en kaupunkimaistunut 1st sing. olin kaupunkimaistunut en ollut kaupunkimaistunut
2nd sing. kaupunkimaistuit et kaupunkimaistunut 2nd sing. olit kaupunkimaistunut et ollut kaupunkimaistunut
3rd sing. kaupunkimaistui ei kaupunkimaistunut 3rd sing. oli kaupunkimaistunut ei ollut kaupunkimaistunut
1st plur. kaupunkimaistuimme emme kaupunkimaistuneet 1st plur. olimme kaupunkimaistuneet emme olleet kaupunkimaistuneet
2nd plur. kaupunkimaistuitte ette kaupunkimaistuneet 2nd plur. olitte kaupunkimaistuneet ette olleet kaupunkimaistuneet
3rd plur. kaupunkimaistuivat eivät kaupunkimaistuneet 3rd plur. olivat kaupunkimaistuneet eivät olleet kaupunkimaistuneet
passive kaupunkimaistuttiin ei kaupunkimaistuttu passive oli kaupunkimaistuttu ei ollut kaupunkimaistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaupunkimaistuisin en kaupunkimaistuisi 1st sing. olisin kaupunkimaistunut en olisi kaupunkimaistunut
2nd sing. kaupunkimaistuisit et kaupunkimaistuisi 2nd sing. olisit kaupunkimaistunut et olisi kaupunkimaistunut
3rd sing. kaupunkimaistuisi ei kaupunkimaistuisi 3rd sing. olisi kaupunkimaistunut ei olisi kaupunkimaistunut
1st plur. kaupunkimaistuisimme emme kaupunkimaistuisi 1st plur. olisimme kaupunkimaistuneet emme olisi kaupunkimaistuneet
2nd plur. kaupunkimaistuisitte ette kaupunkimaistuisi 2nd plur. olisitte kaupunkimaistuneet ette olisi kaupunkimaistuneet
3rd plur. kaupunkimaistuisivat eivät kaupunkimaistuisi 3rd plur. olisivat kaupunkimaistuneet eivät olisi kaupunkimaistuneet
passive kaupunkimaistuttaisiin ei kaupunkimaistuttaisi passive olisi kaupunkimaistuttu ei olisi kaupunkimaistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kaupunkimaistu älä kaupunkimaistu 2nd sing. ole kaupunkimaistunut älä ole kaupunkimaistunut
3rd sing. kaupunkimaistukoon älköön kaupunkimaistuko 3rd sing. olkoon kaupunkimaistunut älköön olko kaupunkimaistunut
1st plur. kaupunkimaistukaamme älkäämme kaupunkimaistuko 1st plur. olkaamme kaupunkimaistuneet älkäämme olko kaupunkimaistuneet
2nd plur. kaupunkimaistukaa älkää kaupunkimaistuko 2nd plur. olkaa kaupunkimaistuneet älkää olko kaupunkimaistuneet
3rd plur. kaupunkimaistukoot älkööt kaupunkimaistuko 3rd plur. olkoot kaupunkimaistuneet älkööt olko kaupunkimaistuneet
passive kaupunkimaistuttakoon älköön kaupunkimaistuttako passive olkoon kaupunkimaistuttu älköön olko kaupunkimaistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaupunkimaistunen en kaupunkimaistune 1st sing. lienen kaupunkimaistunut en liene kaupunkimaistunut
2nd sing. kaupunkimaistunet et kaupunkimaistune 2nd sing. lienet kaupunkimaistunut et liene kaupunkimaistunut
3rd sing. kaupunkimaistunee ei kaupunkimaistune 3rd sing. lienee kaupunkimaistunut ei liene kaupunkimaistunut
1st plur. kaupunkimaistunemme emme kaupunkimaistune 1st plur. lienemme kaupunkimaistuneet emme liene kaupunkimaistuneet
2nd plur. kaupunkimaistunette ette kaupunkimaistune 2nd plur. lienette kaupunkimaistuneet ette liene kaupunkimaistuneet
3rd plur. kaupunkimaistunevat eivät kaupunkimaistune 3rd plur. lienevät kaupunkimaistuneet eivät liene kaupunkimaistuneet
passive kaupunkimaistuttaneen ei kaupunkimaistuttane passive lienee kaupunkimaistuttu ei liene kaupunkimaistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kaupunkimaistua present kaupunkimaistuva kaupunkimaistuttava
long 1st2 kaupunkimaistuakseen past kaupunkimaistunut kaupunkimaistuttu
2nd inessive1 kaupunkimaistuessa kaupunkimaistuttaessa agent1, 3 kaupunkimaistuma
instructive kaupunkimaistuen negative kaupunkimaistumaton
3rd inessive kaupunkimaistumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kaupunkimaistumasta
illative kaupunkimaistumaan
adessive kaupunkimaistumalla
abessive kaupunkimaistumatta
instructive kaupunkimaistuman kaupunkimaistuttaman
4th nominative kaupunkimaistuminen
partitive kaupunkimaistumista
5th2 kaupunkimaistumaisillaan

Related terms[edit]

See also[edit]