kelkka

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index ke)

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

Etymology[edit]

From a Germanic language, compare Swedish kälke.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkelkːɑ/
  • Hyphenation: kelk‧ka

Noun[edit]

kelkka

  1. small sled or sledge equipped with runners
  2. snowmobile (short for moottorikelkka)
  3. tray (on CD drive)

Declension[edit]

Inflection of kelkka (Kotus type 9/kala, kk-k gradation)
nominative kelkka kelkat
genitive kelkan kelkkojen
partitive kelkkaa kelkkoja
illative kelkkaan kelkkoihin
singular plural
nominative kelkka kelkat
accusative nom. kelkka kelkat
gen. kelkan
genitive kelkan kelkkojen
kelkkainrare
partitive kelkkaa kelkkoja
inessive kelkassa kelkoissa
elative kelkasta kelkoista
illative kelkkaan kelkkoihin
adessive kelkalla kelkoilla
ablative kelkalta kelkoilta
allative kelkalle kelkoille
essive kelkkana kelkkoina
translative kelkaksi kelkoiksi
instructive kelkoin
abessive kelkatta kelkoitta
comitative kelkkoineen

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

See also[edit]