keskiviikko

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

keski- +‎ viikko, a calque of a seemingly unattested Old Swedish word, compare Old Norse miðvikudagr (literally mid-week day).

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkeskiˌʋiːkːo/, [ˈke̞s̠kiˌʋiːkːo̞]
  • (file)
  • Rhymes: -iːkːo
  • Syllabification: kes‧ki‧viik‧ko

Noun[edit]

day of the week
ke Previous: tiistai
Next: torstai

keskiviikko

  1. Wednesday

Declension[edit]

Inflection of keskiviikko (Kotus type 1/valo, kk-k gradation)
nominative keskiviikko keskiviikot
genitive keskiviikon keskiviikkojen
partitive keskiviikkoa keskiviikkoja
illative keskiviikkoon keskiviikkoihin
singular plural
nominative keskiviikko keskiviikot
accusative nom. keskiviikko keskiviikot
gen. keskiviikon
genitive keskiviikon keskiviikkojen
partitive keskiviikkoa keskiviikkoja
inessive keskiviikossa keskiviikoissa
elative keskiviikosta keskiviikoista
illative keskiviikkoon keskiviikkoihin
adessive keskiviikolla keskiviikoilla
ablative keskiviikolta keskiviikoilta
allative keskiviikolle keskiviikoille
essive keskiviikkona keskiviikkoina
translative keskiviikoksi keskiviikoiksi
instructive keskiviikoin
abessive keskiviikotta keskiviikoitta
comitative keskiviikkoineen
Possessive forms of keskiviikko (type valo)
possessor singular plural
1st person keskiviikkoni keskiviikkomme
2nd person keskiviikkosi keskiviikkonne
3rd person keskiviikkonsa

Derived terms[edit]

See also[edit]