keskiviikko

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Compound of keski- and viikko, a calque on German Mittwoch.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈke̞skiˌʋiːkːo̞]
  • (file)
  • Hyphenation: kes‧ki‧viik‧ko

Noun[edit]

day of the week
ke
Previous: tiistai
Next: torstai

keskiviikko

  1. Wednesday

Declension[edit]

Inflection of keskiviikko (Kotus type 1/valo, kk-k gradation)
nominative keskiviikko keskiviikot
genitive keskiviikon keskiviikkojen
partitive keskiviikkoa keskiviikkoja
illative keskiviikkoon keskiviikkoihin
singular plural
nominative keskiviikko keskiviikot
accusative nom.? keskiviikko keskiviikot
gen. keskiviikon
genitive keskiviikon keskiviikkojen
partitive keskiviikkoa keskiviikkoja
inessive keskiviikossa keskiviikoissa
elative keskiviikosta keskiviikoista
illative keskiviikkoon keskiviikkoihin
adessive keskiviikolla keskiviikoilla
ablative keskiviikolta keskiviikoilta
allative keskiviikolleˣ keskiviikoilleˣ
essive keskiviikkona keskiviikkoina
translative keskiviikoksi keskiviikoiksi
instructive keskiviikoin
abessive keskiviikotta keskiviikoitta
comitative keskiviikkoineen

Derived terms[edit]

See also[edit]