kierä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: Kiera

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *keerä. Cognates include Karelian kierä, Veps ker.

Adjective[edit]

kierä ‎(comparative kierempi, superlative kierin)

  1. (of thread) Too twisted.

Declension[edit]

Inflection of kierä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kierä kierät
genitive kierän kierien
partitive kierää kieriä
illative kierään kieriin
singular plural
nominative kierä kierät
accusative nom. kierä kierät
gen. kierän
genitive kierän kierien
kieräinrare
partitive kierää kieriä
inessive kierässä kierissä
elative kierästä kieristä
illative kierään kieriin
adessive kierällä kierillä
ablative kierältä kieriltä
allative kierälle kierille
essive kieränä kierinä
translative kieräksi kieriksi
instructive kierin
abessive kierättä kierittä
comitative kierine

Anagrams[edit]