kiikuttaa

Finnish

Etymology

kiikkua +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːkutːɑːˣ/, [ˈk̟iːkut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -iːkutːɑː
• Syllabification^(key): kii‧kut‧taa

Verb

kiikuttaa (transitive)

1. to rock (to move gently back and forth)

   Äiti kiikutti vauvan uneen.

   The mother rocked the baby to sleep.

2. to cause to sway or swing

Conjugation

Inflection of kiikuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiikutan	en kiikuta	1st sing.	olen kiikuttanut	en ole kiikuttanut
2nd sing.		kiikutat	et kiikuta	2nd sing.	olet kiikuttanut	et ole kiikuttanut
3rd sing.		kiikuttaa	ei kiikuta	3rd sing.	on kiikuttanut	ei ole kiikuttanut
1st plur.		kiikutamme	emme kiikuta	1st plur.	olemme kiikuttaneet	emme ole kiikuttaneet
2nd plur.		kiikutatte	ette kiikuta	2nd plur.	olette kiikuttaneet	ette ole kiikuttaneet
3rd plur.		kiikuttavat	eivät kiikuta	3rd plur.	ovat kiikuttaneet	eivät ole kiikuttaneet
passive		kiikutetaan	ei kiikuteta	passive	on kiikutettu	ei ole kiikutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiikutin	en kiikuttanut	1st sing.	olin kiikuttanut	en ollut kiikuttanut
2nd sing.		kiikutit	et kiikuttanut	2nd sing.	olit kiikuttanut	et ollut kiikuttanut
3rd sing.		kiikutti	ei kiikuttanut	3rd sing.	oli kiikuttanut	ei ollut kiikuttanut
1st plur.		kiikutimme	emme kiikuttaneet	1st plur.	olimme kiikuttaneet	emme olleet kiikuttaneet
2nd plur.		kiikutitte	ette kiikuttaneet	2nd plur.	olitte kiikuttaneet	ette olleet kiikuttaneet
3rd plur.		kiikuttivat	eivät kiikuttaneet	3rd plur.	olivat kiikuttaneet	eivät olleet kiikuttaneet
passive		kiikutettiin	ei kiikutettu	passive	oli kiikutettu	ei ollut kiikutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiikuttaisin	en kiikuttaisi	1st sing.	olisin kiikuttanut	en olisi kiikuttanut
2nd sing.		kiikuttaisit	et kiikuttaisi	2nd sing.	olisit kiikuttanut	et olisi kiikuttanut
3rd sing.		kiikuttaisi	ei kiikuttaisi	3rd sing.	olisi kiikuttanut	ei olisi kiikuttanut
1st plur.		kiikuttaisimme	emme kiikuttaisi	1st plur.	olisimme kiikuttaneet	emme olisi kiikuttaneet
2nd plur.		kiikuttaisitte	ette kiikuttaisi	2nd plur.	olisitte kiikuttaneet	ette olisi kiikuttaneet
3rd plur.		kiikuttaisivat	eivät kiikuttaisi	3rd plur.	olisivat kiikuttaneet	eivät olisi kiikuttaneet
passive		kiikutettaisiin	ei kiikutettaisi	passive	olisi kiikutettu	ei olisi kiikutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiikuta	älä kiikuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiikuttakoon	älköön kiikuttako	3rd sing.	olkoon kiikuttanut	älköön olko kiikuttanut
1st plur.		kiikuttakaamme	älkäämme kiikuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiikuttakaa	älkää kiikuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiikuttakoot	älkööt kiikuttako	3rd plur.	olkoot kiikuttaneet	älkööt olko kiikuttaneet
passive		kiikutettakoon	älköön kiikutettako	passive	olkoon kiikutettu	älköön olko kiikutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiikuttanen	en kiikuttane	1st sing.	lienen kiikuttanut	en liene kiikuttanut
2nd sing.		kiikuttanet	et kiikuttane	2nd sing.	lienet kiikuttanut	et liene kiikuttanut
3rd sing.		kiikuttanee	ei kiikuttane	3rd sing.	lienee kiikuttanut	ei liene kiikuttanut
1st plur.		kiikuttanemme	emme kiikuttane	1st plur.	lienemme kiikuttaneet	emme liene kiikuttaneet
2nd plur.		kiikuttanette	ette kiikuttane	2nd plur.	lienette kiikuttaneet	ette liene kiikuttaneet
3rd plur.		kiikuttanevat	eivät kiikuttane	3rd plur.	lienevät kiikuttaneet	eivät liene kiikuttaneet
passive		kiikutettaneen	ei kiikutettane	passive	lienee kiikutettu	ei liene kiikutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiikuttaa		present	kiikuttava	kiikutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiikuttaakseni kiikuttaaksemme 2nd kiikuttaaksesi kiikuttaaksenne 3rd kiikuttaakseen kiikuttaaksensa		past	kiikuttanut	kiikutettu
2nd	inessive2	kiikuttaessa	kiikutettaessa	agent3	kiikuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiikuttaessani kiikuttaessamme 2nd kiikuttaessasi kiikuttaessanne 3rd kiikuttaessaan kiikuttaessansa		negative	kiikuttamaton
	instructive	kiikuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kiikuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kiikuttamassa	—
	elative	kiikuttamasta	—
	illative	kiikuttamaan	—
	adessive	kiikuttamalla	—
	abessive	kiikuttamatta	—
	instructive	kiikuttaman	kiikutettaman
4th4	verbal noun	kiikuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiikuttamaisillani kiikuttamaisillamme 2nd kiikuttamaisillasi kiikuttamaisillanne 3rd kiikuttamaisillaan kiikuttamaisillansa

Synonyms

• keinuttaa

Derived terms

• kiikutella
• kiikuttaminen

 

Related terms

• kiikkerä

Further reading

• “kiikuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02