kirota

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kirot'ak, from Proto-Finno-Ugric *kira-. Related to Estonian kiruma and Votic tširotõ.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkirotɑˣ/, [ˈk̟iro̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -irotɑ
• Syllabification^(key): ki‧ro‧ta

Verb

kirota

1. (intransitive) to curse, swear, damn
2. (transitive) to curse, hex, cast a spell over, enchant someone negatively

Usage notes

• The frequentative verb kiroilla is used when the cursing lasts longer, is continuous, is temporally more or less indefinite or the cursing is a habit. On the other hand, kirota is used, for example, when a person says one or a few naughty words in a particular situation. The difference can sometimes be translated in English by using the continuous aspect.

Conjugation

Inflection of kirota (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiroan	en kiroa	1st sing.	olen kironnut	en ole kironnut
2nd sing.		kiroat	et kiroa	2nd sing.	olet kironnut	et ole kironnut
3rd sing.		kiroaa	ei kiroa	3rd sing.	on kironnut	ei ole kironnut
1st plur.		kiroamme	emme kiroa	1st plur.	olemme kironneet	emme ole kironneet
2nd plur.		kiroatte	ette kiroa	2nd plur.	olette kironneet	ette ole kironneet
3rd plur.		kiroavat	eivät kiroa	3rd plur.	ovat kironneet	eivät ole kironneet
passive		kirotaan	ei kirota	passive	on kirottu	ei ole kirottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kirosin	en kironnut	1st sing.	olin kironnut	en ollut kironnut
2nd sing.		kirosit	et kironnut	2nd sing.	olit kironnut	et ollut kironnut
3rd sing.		kirosi	ei kironnut	3rd sing.	oli kironnut	ei ollut kironnut
1st plur.		kirosimme	emme kironneet	1st plur.	olimme kironneet	emme olleet kironneet
2nd plur.		kirositte	ette kironneet	2nd plur.	olitte kironneet	ette olleet kironneet
3rd plur.		kirosivat	eivät kironneet	3rd plur.	olivat kironneet	eivät olleet kironneet
passive		kirottiin	ei kirottu	passive	oli kirottu	ei ollut kirottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiroaisin kiroisin	en kiroaisi en kiroisi	1st sing.	olisin kironnut	en olisi kironnut
2nd sing.		kiroaisit kiroisit	et kiroaisi et kiroisi	2nd sing.	olisit kironnut	et olisi kironnut
3rd sing.		kiroaisi kiroisi	ei kiroaisi ei kiroisi	3rd sing.	olisi kironnut	ei olisi kironnut
1st plur.		kiroaisimme kiroisimme	emme kiroaisi emme kiroisi	1st plur.	olisimme kironneet	emme olisi kironneet
2nd plur.		kiroaisitte kiroisitte	ette kiroaisi ette kiroisi	2nd plur.	olisitte kironneet	ette olisi kironneet
3rd plur.		kiroaisivat kiroisivat	eivät kiroaisi eivät kiroisi	3rd plur.	olisivat kironneet	eivät olisi kironneet
passive		kirottaisiin	ei kirottaisi	passive	olisi kirottu	ei olisi kirottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiroa	älä kiroa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kirotkoon	älköön kirotko	3rd sing.	olkoon kironnut	älköön olko kironnut
1st plur.		kirotkaamme	älkäämme kirotko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kirotkaa	älkää kirotko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kirotkoot	älkööt kirotko	3rd plur.	olkoot kironneet	älkööt olko kironneet
passive		kirottakoon	älköön kirottako	passive	olkoon kirottu	älköön olko kirottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kironnen	en kironne	1st sing.	lienen kironnut	en liene kironnut
2nd sing.		kironnet	et kironne	2nd sing.	lienet kironnut	et liene kironnut
3rd sing.		kironnee	ei kironne	3rd sing.	lienee kironnut	ei liene kironnut
1st plur.		kironnemme	emme kironne	1st plur.	lienemme kironneet	emme liene kironneet
2nd plur.		kironnette	ette kironne	2nd plur.	lienette kironneet	ette liene kironneet
3rd plur.		kironnevat	eivät kironne	3rd plur.	lienevät kironneet	eivät liene kironneet
passive		kirottaneen	ei kirottane	passive	lienee kirottu	ei liene kirottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kirota		present	kiroava	kirottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kirotakseni kirotaksemme 2nd kirotaksesi kirotaksenne 3rd kirotakseen kirotaksensa		past	kironnut	kirottu
2nd	inessive2	kirotessa	kirottaessa	agent4	kiroama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kirotessani kirotessamme 2nd kirotessasi kirotessanne 3rd kirotessaan kirotessansa		negative	kiroamaton
	instructive	kiroten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kiroamassa	—
	elative	kiroamasta	—
	illative	kiroamaan	—
	adessive	kiroamalla	—
	abessive	kiroamatta	—
	instructive	kiroaman	kirottaman
4th3	verbal noun	kiroaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiroamaisillani kiroamaisillamme 2nd kiroamaisillasi kiroamaisillanne 3rd kiroamaisillaan kiroamaisillansa

Derived terms

• kiroaminen
• kiroilla
• kirous

 

compounds

• kirosana

 

Related terms

• nouns: kirous
• verbs: frequentative kiroilla

Further reading

• “kirota”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kartio, koirat, ratkoi, tokari