koillinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkoilːinen/
  • Hyphenation: koil‧li‧nen

Noun[edit]

koillinen

  1. Northeast.

Antonyms[edit]

Adjective[edit]

koillinen ‎(comparative koillisempi, superlative koillisin)

  1. Northeastern

Declension[edit]

Inflection of koillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative koillinen koilliset
genitive koillisen koillisten
koillisien
partitive koillista koillisia
illative koilliseen koillisiin
singular plural
nominative koillinen koilliset
accusative nom. koillinen koilliset
gen. koillisen
genitive koillisen koillisten
koillisien
partitive koillista koillisia
inessive koillisessa koillisissa
elative koillisesta koillisista
illative koilliseen koillisiin
adessive koillisella koillisilla
ablative koilliselta koillisilta
allative koilliselle koillisille
essive koillisena koillisina
translative koilliseksi koillisiksi
instructive koillisin
abessive koillisetta koillisitta
comitative koillisine

Related terms[edit]

Cardinal Directions

luode pohjoinen koillinen
länsi Compass rose simple plain.svg itä
lounas etelä kaakko

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]