koi

See also: Appendix:Variations of "koi"

English

Koi.

Etymology

From Japanese 鯉 (koi).

Pronunciation

• IPA^(key): /kɔɪ/
• Rhymes: -ɔɪ
• Homophone: coy

Noun

koi (plural koi)

1. Ornamental domesticated varieties of the Amur carp (Cyprinus rubrofuscus), of Japan and eastern Asia with red-gold or white coloring.
   • 1985 September 2, Joe Klein, quoting Douglas S. Cramer, “The Real Star of ‘Dynasty’”, in New York, page 34:

     We sense that while it might be wonderful for Krystle and Alexis to have a catfight in a koi pond, it would be inappropriate for Joan to smack Linda with a koi.

Synonyms

• (Cyprinus rubrofuscus): koi carp

Translations

variety of carp

• Chinese:

  Mandarin: 錦鯉／锦鲤 (zh) (jǐnlǐ)

• Finnish: koristekarppi
• French: koï (fr) m
• German: Koi (de) m, Koi-Karpfen m
• Irish: carbán koi m
• Japanese: 錦鯉 (ja) (にしきごい, nishikigoi), ニシキゴイ (nishikigoi), 鯉 (ja) (こい, koi), コイ (ja) (koi)
• Korean: 비단잉어 (bidaning'eo)
• Macedonian: јапонски крап m (japonski krap), кои (mk) n (koi)
• Russian: карп ко́и m (karp kói), ко́и m or f (kói)

Anagrams

• oik

Choctaw

Etymology

From English cougar.

Noun

koi

1. cougar
2. mountain lion
3. puma.

Estonian

Etymology 1

From Proto-Finnic *koi, from Proto-Uralic *koje. Cognate with Finnish koi.

Noun

koi (genitive koi, partitive koid)

1. (insects) clothes moth (Tineola)
2. some other species of moth, such as the apple fruit moth (Argyresthia conjugella, õunakoi)

Declension

Declension of koi (ÕS type 26/koi, no gradation)

	singular	plural
nominative	koi	koid
accusative	koi	koid
genitive	koi	koide
partitive	koid	koisid
illative	koisse	koidesse
inessive	kois	koides
elative	koist	koidest
allative	koile	koidele
adessive	koil	koidel
ablative	koilt	koidelt
translative	koiks	koideks
terminative	koini	koideni
essive	koina	koidena
abessive	koita	koideta
comitative	koiga	koidega

Synonyms

• koiliblikas
• riidekoi

Derived terms

• õunakoi
• ihnuskoi
• raamatukoi
• koirohi

See also

• liblikas
• röövik
• tõuk

Etymology 2

From Low German koje (“tight room, bed on a ship”).

Noun

koi (genitive koi, partitive koid)

1. berth (a bed on a ship or boat), bunk bed

Declension

Declension of koi (ÕS type 26/koi, no gradation)

	singular	plural
nominative	koi	koid
accusative	koi	koid
genitive	koi	koide
partitive	koid	koisid
illative	koisse	koidesse
inessive	kois	koides
elative	koist	koidest
allative	koile	koidele
adessive	koil	koidel
ablative	koilt	koidelt
translative	koiks	koideks
terminative	koini	koideni
essive	koina	koidena
abessive	koita	koideta
comitative	koiga	koidega

See also

• koiku

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkoi̯/, [ˈko̞i̯]
• Rhymes: -oi
• Syllabification^(key): koi

Etymology 1

From Proto-Finnic *koi, from Proto-Finno-Ugric *koje. Cognate with Estonian koi, Erzya ки (ki).

Noun

koi

1. (insects) moth: common clothes moth, Tineola bisselliella

   Synonyms: vaatekoi (more specific), koiperhonen

2. (insects) any of the moths in the family Tineidae
3. (pathology, archaic) cancer

   Synonym: syöpä

Declension

Inflection of koi (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative		koi	koit
genitive		koin	koiden koitten
partitive		koita	koita
illative		koihin	koihin
		singular	plural
nominative		koi	koit
accusative	nom.	koi	koit
	gen.	koin
genitive		koin	koiden koitten
partitive		koita	koita
inessive		koissa	koissa
elative		koista	koista
illative		koihin	koihin
adessive		koilla	koilla
ablative		koilta	koilta
allative		koille	koille
essive		koina	koina
translative		koiksi	koiksi
abessive		koitta	koitta
instructive		—	koin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of koi (type maa)

first-person singular possessor singular plural nominative koini koini accusative nom. koini koini gen. koini genitive koini koideni koitteni partitive koitani koitani inessive koissani koissani elative koistani koistani illative koihini koihini adessive koillani koillani ablative koiltani koiltani allative koilleni koilleni essive koinani koinani translative koikseni koikseni abessive koittani koittani instructive — — comitative — koineni second-person singular possessor singular plural nominative koisi koisi accusative nom. koisi koisi gen. koisi genitive koisi koidesi koittesi partitive koitasi koitasi inessive koissasi koissasi elative koistasi koistasi illative koihisi koihisi adessive koillasi koillasi ablative koiltasi koiltasi allative koillesi koillesi essive koinasi koinasi translative koiksesi koiksesi abessive koittasi koittasi instructive — — comitative — koinesi first-person plural possessor singular plural nominative koimme koimme accusative nom. koimme koimme gen. koimme genitive koimme koidemme koittemme partitive koitamme koitamme inessive koissamme koissamme elative koistamme koistamme illative koihimme koihimme adessive koillamme koillamme ablative koiltamme koiltamme allative koillemme koillemme essive koinamme koinamme translative koiksemme koiksemme abessive koittamme koittamme instructive — — comitative — koinemme second-person plural possessor singular plural nominative koinne koinne accusative nom. koinne koinne gen. koinne genitive koinne koidenne koittenne partitive koitanne koitanne inessive koissanne koissanne elative koistanne koistanne illative koihinne koihinne adessive koillanne koillanne ablative koiltanne koiltanne allative koillenne koillenne essive koinanne koinanne translative koiksenne koiksenne abessive koittanne koittanne instructive — — comitative — koinenne third-person possessor singular plural nominative koinsa koinsa accusative nom. koinsa koinsa gen. koinsa genitive koinsa koidensa koittensa partitive koitaan koitansa koitaan koitansa inessive koissaan koissansa koissaan koissansa elative koistaan koistansa koistaan koistansa illative koihinsa koihinsa adessive koillaan koillansa koillaan koillansa ablative koiltaan koiltansa koiltaan koiltansa allative koilleen koillensa koilleen koillensa essive koinaan koinansa koinaan koinansa translative koikseen koiksensa koikseen koiksensa abessive koittaan koittansa koittaan koittansa instructive — — comitative — koineen koinensa

Derived terms

• koiska

Compounds

• aitokoi
• kaalikoi
• kehrääjäkoi
• kirsikkakoi
• koinsyömä
• koipallo
• koipussi
• koiruoho
• kuminakoi
• pihlajanmarjakoi
• pussikoi
• sipulikoi
• vaatekoi

 

See also

• perhonen
• toukka

Further reading

• “1. koi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (online dictionary, continuously updated, in Finnish), Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

From Proto-Finnic *koi, from Proto-Uralic *koje.

Noun

koi (archaic)

1. dawn

Declension

Inflection of koi (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative		koi	koit
genitive		koin	koiden koitten
partitive		koita	koita
illative		koihin	koihin
		singular	plural
nominative		koi	koit
accusative	nom.	koi	koit
	gen.	koin
genitive		koin	koiden koitten
partitive		koita	koita
inessive		koissa	koissa
elative		koista	koista
illative		koihin	koihin
adessive		koilla	koilla
ablative		koilta	koilta
allative		koille	koille
essive		koina	koina
translative		koiksi	koiksi
abessive		koitta	koitta
instructive		—	koin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of koi (type maa)

first-person singular possessor singular plural nominative koini koini accusative nom. koini koini gen. koini genitive koini koideni koitteni partitive koitani koitani inessive koissani koissani elative koistani koistani illative koihini koihini adessive koillani koillani ablative koiltani koiltani allative koilleni koilleni essive koinani koinani translative koikseni koikseni abessive koittani koittani instructive — — comitative — koineni second-person singular possessor singular plural nominative koisi koisi accusative nom. koisi koisi gen. koisi genitive koisi koidesi koittesi partitive koitasi koitasi inessive koissasi koissasi elative koistasi koistasi illative koihisi koihisi adessive koillasi koillasi ablative koiltasi koiltasi allative koillesi koillesi essive koinasi koinasi translative koiksesi koiksesi abessive koittasi koittasi instructive — — comitative — koinesi first-person plural possessor singular plural nominative koimme koimme accusative nom. koimme koimme gen. koimme genitive koimme koidemme koittemme partitive koitamme koitamme inessive koissamme koissamme elative koistamme koistamme illative koihimme koihimme adessive koillamme koillamme ablative koiltamme koiltamme allative koillemme koillemme essive koinamme koinamme translative koiksemme koiksemme abessive koittamme koittamme instructive — — comitative — koinemme second-person plural possessor singular plural nominative koinne koinne accusative nom. koinne koinne gen. koinne genitive koinne koidenne koittenne partitive koitanne koitanne inessive koissanne koissanne elative koistanne koistanne illative koihinne koihinne adessive koillanne koillanne ablative koiltanne koiltanne allative koillenne koillenne essive koinanne koinanne translative koiksenne koiksenne abessive koittanne koittanne instructive — — comitative — koinenne third-person possessor singular plural nominative koinsa koinsa accusative nom. koinsa koinsa gen. koinsa genitive koinsa koidensa koittensa partitive koitaan koitansa koitaan koitansa inessive koissaan koissansa koissaan koissansa elative koistaan koistansa koistaan koistansa illative koihinsa koihinsa adessive koillaan koillansa koillaan koillansa ablative koiltaan koiltansa koiltaan koiltansa allative koilleen koillensa koilleen koillensa essive koinaan koinansa koinaan koinansa translative koikseen koiksensa koikseen koiksensa abessive koittaan koittansa koittaan koittansa instructive — — comitative — koineen koinensa

Synonyms

• (dawn): aamunkoi, aamunkoitto, sarastus

Derived terms

• koittaa
• kointähti

Further reading

• “2. koi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (online dictionary, continuously updated, in Finnish), Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 3

Ultimately from Japanese 鯉 (koi).

Noun

koi

1. koi carp

Declension

Inflection of koi (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative		koi	koit
genitive		koin	koiden koitten
partitive		koita	koita
illative		koihin	koihin
		singular	plural
nominative		koi	koit
accusative	nom.	koi	koit
	gen.	koin
genitive		koin	koiden koitten
partitive		koita	koita
inessive		koissa	koissa
elative		koista	koista
illative		koihin	koihin
adessive		koilla	koilla
ablative		koilta	koilta
allative		koille	koille
essive		koina	koina
translative		koiksi	koiksi
abessive		koitta	koitta
instructive		—	koin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of koi (type maa)

first-person singular possessor singular plural nominative koini koini accusative nom. koini koini gen. koini genitive koini koideni koitteni partitive koitani koitani inessive koissani koissani elative koistani koistani illative koihini koihini adessive koillani koillani ablative koiltani koiltani allative koilleni koilleni essive koinani koinani translative koikseni koikseni abessive koittani koittani instructive — — comitative — koineni second-person singular possessor singular plural nominative koisi koisi accusative nom. koisi koisi gen. koisi genitive koisi koidesi koittesi partitive koitasi koitasi inessive koissasi koissasi elative koistasi koistasi illative koihisi koihisi adessive koillasi koillasi ablative koiltasi koiltasi allative koillesi koillesi essive koinasi koinasi translative koiksesi koiksesi abessive koittasi koittasi instructive — — comitative — koinesi first-person plural possessor singular plural nominative koimme koimme accusative nom. koimme koimme gen. koimme genitive koimme koidemme koittemme partitive koitamme koitamme inessive koissamme koissamme elative koistamme koistamme illative koihimme koihimme adessive koillamme koillamme ablative koiltamme koiltamme allative koillemme koillemme essive koinamme koinamme translative koiksemme koiksemme abessive koittamme koittamme instructive — — comitative — koinemme second-person plural possessor singular plural nominative koinne koinne accusative nom. koinne koinne gen. koinne genitive koinne koidenne koittenne partitive koitanne koitanne inessive koissanne koissanne elative koistanne koistanne illative koihinne koihinne adessive koillanne koillanne ablative koiltanne koiltanne allative koillenne koillenne essive koinanne koinanne translative koiksenne koiksenne abessive koittanne koittanne instructive — — comitative — koinenne third-person possessor singular plural nominative koinsa koinsa accusative nom. koinsa koinsa gen. koinsa genitive koinsa koidensa koittensa partitive koitaan koitansa koitaan koitansa inessive koissaan koissansa koissaan koissansa elative koistaan koistansa koistaan koistansa illative koihinsa koihinsa adessive koillaan koillansa koillaan koillansa ablative koiltaan koiltansa koiltaan koiltansa allative koilleen koillensa koilleen koillensa essive koinaan koinansa koinaan koinansa translative koikseen koiksensa koikseen koiksensa abessive koittaan koittansa koittaan koittansa instructive — — comitative — koineen koinensa

Synonyms

• koikarppi, koi-karppi, koristekarppi

References

• Häkkinen, Kaisa (2004) Nykysuomen etymologinen sanakirja [Modern Finnish Etymological Dictionary] (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN

Anagrams

• oik.

French

Pronoun

koi

1. (Internet slang, text messaging) Alternative spelling of quoi

Hawaiian

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈko̯i/

Verb

koi

1. to urge

Ingrian

Koi.

Etymology

From Proto-Finnic *koi. Cognates include Finnish koi and Estonian koi.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkoi̯/, [ˈko̞i̯]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkoi̯/, [ˈko̞i̯]
• Rhymes: -oi̯
• Hyphenation: koi

Noun

koi

1. moth

Declension

Declension of koi (type 8/maa, no gradation)
	singular	plural
nominative	koi	koit
genitive	koin	koijen
partitive	koita	koita
illative	koihe	koihe
inessive	kois	kois
elative	koist	koist
allative	koille	koille
adessive	koil	koil
ablative	koilt	koilt
translative	koiks	koiks
essive	koinna, koin	koinna, koin
exessive1)	koint	koint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 183

Iu Mien

Etymology

From Chinese 開／开 (kāi). Related to nqoi.

Verb

koi 

1. (transitive) to open

Japanese

Romanization

koi

1. Rōmaji transcription of こい

Karelian

Noun

koi

1. moth

Lindu

Noun

koi

1. bed

Malay

Pronunciation

• (Temerloh, Pahang) IPA^(key): /koi̯/

Pronoun

koi

1. me, I

See also

• aku
• beta
• saya

Maori

Adjective

koi

1. sharp

Noun

koi

1. spike

Palauan

Etymology

Borrowed from Japanese 濃い (koi, “dark”).

Noun

koi

1. gray, darkish color

See also

Colors in Palauan · bedengel, chiro (layout · text)

becheleleu	koi (?)	chedelekelek
bekerkard, rirch; bungungau	bibrurek, berorou; cheriich, bedengel a chutem	bibrurek, mellil, merir
bedengel a biib (?)	bedengel a biib, bedengel a chudel
mellemau	mellemau, bedengel a eanged	mellemau, bedengel a daob
ulalk	ulalk

Polish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɔ.i/
• Rhymes: -ɔi
• Syllabification: ko‧i

Verb

koi

1. third-person singular present of koić

Primitive Irish

Romanization

koi

1. Romanization of ᚕᚑᚔ

Sahu

Etymology

From Ternate koi (“banana”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈko.i/

Noun

koi

1. banana

   Synonym: bele

References

• Leontine Visser, Clemens Voorhoeve (1987) Sahu-Indonesian-English Dictionary, Brill

Ternate

Etymology

Possibly related to Tabaru koyu (“banana”), synonym of the more common Tabaru term bole.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈko.i/

Noun

koi (Jawi کوي‎)

1. banana

References

• Frederik Sigismund Alexander de Clercq (1890) Bijdragen tot de kennis der Residentie Ternate, E.J. Brill
• Rika Hayami-Allen (2001) A descriptive study of the language of Ternate, the northern Moluccas, Indonesia, University of Pittsburgh

Tetum

Etymology

From *kori, from Proto-Malayo-Polynesian *kerit. Compare Yogad kerrit.

Verb

koi

1. to scratch

Tuvaluan

Particle

koi

1. continuous action marker, inserted immediately before the relevant verb

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *koi.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈkoi̯/, [ˈkoi̯]
• Rhymes: -oi̯
• Hyphenation: koi

Noun

koi

1. moth, clothes moth

Inflection

Declension of koi (type I/maa, no gradation)
	singular	plural
nominative	koi	koid
genitive	koi	koijõ
partitive	koitõ	koitõ
illative	koihi, koihisõ	koisõ
inessive	koiz	koiz
elative	koissõ	koissõ
allative	koilõ	koilõ
adessive	koillõ	koillõ
ablative	koiltõ	koiltõ
translative	koissi	koissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V.; Adler, E.; Grünberg, S.; Leppik, M. (2012), “koi”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn