kontu

See also: Kontu

Basque

Etymology

Ultimately from Latin computus.

Pronunciation

• IPA^(key): /kontu/ [kõn̪.t̪u]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -ontu, -u
• Hyphenation: kon‧tu

Noun

kontu inan

1. counting, count
2. bank account
3. attention, caution, care
4. story, tale

Declension

Declension of kontu (anim V-stem)

	indefinite	singular	plural	proximal plural
absolutive	kontu	kontua	kontuak	kontuok
ergative	kontuk	kontuak	kontuek	kontuok
dative	konturi	kontuari	kontuei	kontuoi
genitive	konturen	kontuaren	kontuen	kontuon
comitative	konturekin	kontuarekin	kontuekin	kontuokin
causative	konturengatik	kontuarengatik	kontuengatik	kontuongatik
benefactive	konturentzat	kontuarentzat	kontuentzat	kontuontzat
instrumental	kontuz	kontuaz	kontuez	kontuotaz
innesive	konturengan	kontuarengan	kontuengan	kontuongan
locative	—	—	—	—
allative	konturengana	kontuarengana	kontuengana	kontuongana
terminative	konturenganaino	kontuarenganaino	kontuenganaino	kontuonganaino
directive	konturenganantz	kontuarenganantz	kontuenganantz	kontuonganantz
destinative	konturenganako	kontuarenganako	kontuenganako	kontuonganako
ablative	konturengandik	kontuarengandik	kontuengandik	kontuongandik
partitive	konturik	—	—	—
prolative	kontutzat	—	—	—

Derived terms

• kontu egin (“to be careful”)

Further reading

• “kontu”, in Euskaltzaindiaren Hiztegia [Dictionary of the Basque Academy] (in Basque), Euskaltzaindia [Royal Academy of the Basque Language]
• “kontu”, in Orotariko Euskal Hiztegia [General Basque Dictionary], Euskaltzaindia, 1987–2005

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kontu.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkontu/, [ˈko̞n̪t̪u]
• Rhymes: -ontu
• Syllabification^(key): kon‧tu
• Hyphenation^(key): kon‧tu

Noun

kontu (literary, poetic)

1. home, farm, stead

Declension

Inflection of kontu (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative		kontu	konnut
genitive		konnun	kontujen
partitive		kontua	kontuja
illative		kontuun	kontuihin
		singular	plural
nominative		kontu	konnut
accusative	nom.	kontu	konnut
	gen.	konnun
genitive		konnun	kontujen
partitive		kontua	kontuja
inessive		konnussa	konnuissa
elative		konnusta	konnuista
illative		kontuun	kontuihin
adessive		konnulla	konnuilla
ablative		konnulta	konnuilta
allative		konnulle	konnuille
essive		kontuna	kontuina
translative		konnuksi	konnuiksi
abessive		konnutta	konnuitta
instructive		—	konnuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kontu (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kontuni kontuni accusative nom. kontuni kontuni gen. kontuni genitive kontuni kontujeni partitive kontuani kontujani inessive konnussani konnuissani elative konnustani konnuistani illative kontuuni kontuihini adessive konnullani konnuillani ablative konnultani konnuiltani allative konnulleni konnuilleni essive kontunani kontuinani translative konnukseni konnuikseni abessive konnuttani konnuittani instructive — — comitative — kontuineni second-person singular possessor singular plural nominative kontusi kontusi accusative nom. kontusi kontusi gen. kontusi genitive kontusi kontujesi partitive kontuasi kontujasi inessive konnussasi konnuissasi elative konnustasi konnuistasi illative kontuusi kontuihisi adessive konnullasi konnuillasi ablative konnultasi konnuiltasi allative konnullesi konnuillesi essive kontunasi kontuinasi translative konnuksesi konnuiksesi abessive konnuttasi konnuittasi instructive — — comitative — kontuinesi first-person plural possessor singular plural nominative kontumme kontumme accusative nom. kontumme kontumme gen. kontumme genitive kontumme kontujemme partitive kontuamme kontujamme inessive konnussamme konnuissamme elative konnustamme konnuistamme illative kontuumme kontuihimme adessive konnullamme konnuillamme ablative konnultamme konnuiltamme allative konnullemme konnuillemme essive kontunamme kontuinamme translative konnuksemme konnuiksemme abessive konnuttamme konnuittamme instructive — — comitative — kontuinemme second-person plural possessor singular plural nominative kontunne kontunne accusative nom. kontunne kontunne gen. kontunne genitive kontunne kontujenne partitive kontuanne kontujanne inessive konnussanne konnuissanne elative konnustanne konnuistanne illative kontuunne kontuihinne adessive konnullanne konnuillanne ablative konnultanne konnuiltanne allative konnullenne konnuillenne essive kontunanne kontuinanne translative konnuksenne konnuiksenne abessive konnuttanne konnuittanne instructive — — comitative — kontuinenne third-person possessor singular plural nominative kontunsa kontunsa accusative nom. kontunsa kontunsa gen. kontunsa genitive kontunsa kontujensa partitive kontuaan kontuansa kontujaan kontujansa inessive konnussaan konnussansa konnuissaan konnuissansa elative konnustaan konnustansa konnuistaan konnuistansa illative kontuunsa kontuihinsa adessive konnullaan konnullansa konnuillaan konnuillansa ablative konnultaan konnultansa konnuiltaan konnuiltansa allative konnulleen konnullensa konnuilleen konnuillensa essive kontunaan kontunansa kontuinaan kontuinansa translative konnukseen konnuksensa konnuikseen konnuiksensa abessive konnuttaan konnuttansa konnuittaan konnuittansa instructive — — comitative — kontuineen kontuinensa

Derived terms

• Kontu
• Kontula
• Kontunen

compounds

• Kontupohja
• kotikontu

See also

• mantu

Further reading

• “kontu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023

Anagrams

• kunto, notku, tukon

Maltese

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɔn.tu/
• Rhymes: -ɔntu

Verb

kontu

1. second-person plural perfect of kien

Mwani

Etymology

Borrowed from Portuguese conto (“thousand escudos”).

Numeral

kontu

1. thousand (used only for money)

See also

• alufu

Polish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɔn.tu/
• Rhymes: -ɔntu
• Syllabification: kon‧tu

Noun

kontu n

1. dative singular of konto