korota

Finnish

Etymology

From korkea (“high”).

Verb

korota

1. To become higher, be heightened.

Conjugation

Note: normally only the forms with "consonant stem" (in this case those beginning with koronn-) are used. Other forms may be replaced with corresponding forms of the synonymous verb korjeta, or with the synonymous expression tulla korkeammaksi, e.g.

• korotaan > tullaan korkeammaksi
• koroavat > korkenevat, tulevat korkeammiksi.

Inflection of korota (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koroan	en koroa	1st sing.	olen koronnut	en ole koronnut
2nd sing.		koroat	et koroa	2nd sing.	olet koronnut	et ole koronnut
3rd sing.		koroaa	ei koroa	3rd sing.	on koronnut	ei ole koronnut
1st plur.		koroamme	emme koroa	1st plur.	olemme koronneet	emme ole koronneet
2nd plur.		koroatte	ette koroa	2nd plur.	olette koronneet	ette ole koronneet
3rd plur.		koroavat	eivät koroa	3rd plur.	ovat koronneet	eivät ole koronneet
passive		korotaan	ei korota	passive	on korottu	ei ole korottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		korosin	en koronnut	1st sing.	olin koronnut	en ollut koronnut
2nd sing.		korosit	et koronnut	2nd sing.	olit koronnut	et ollut koronnut
3rd sing.		korosi	ei koronnut	3rd sing.	oli koronnut	ei ollut koronnut
1st plur.		korosimme	emme koronneet	1st plur.	olimme koronneet	emme olleet koronneet
2nd plur.		korositte	ette koronneet	2nd plur.	olitte koronneet	ette olleet koronneet
3rd plur.		korosivat	eivät koronneet	3rd plur.	olivat koronneet	eivät olleet koronneet
passive		korottiin	ei korottu	passive	oli korottu	ei ollut korottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koroaisin koroisin	en koroaisi en koroisi	1st sing.	olisin koronnut	en olisi koronnut
2nd sing.		koroaisit koroisit	et koroaisi et koroisi	2nd sing.	olisit koronnut	et olisi koronnut
3rd sing.		koroaisi koroisi	ei koroaisi ei koroisi	3rd sing.	olisi koronnut	ei olisi koronnut
1st plur.		koroaisimme koroisimme	emme koroaisi emme koroisi	1st plur.	olisimme koronneet	emme olisi koronneet
2nd plur.		koroaisitte koroisitte	ette koroaisi ette koroisi	2nd plur.	olisitte koronneet	ette olisi koronneet
3rd plur.		koroaisivat koroisivat	eivät koroaisi eivät koroisi	3rd plur.	olisivat koronneet	eivät olisi koronneet
passive		korottaisiin	ei korottaisi	passive	olisi korottu	ei olisi korottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		koroa	älä koroa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		korotkoon	älköön korotko	3rd sing.	olkoon koronnut	älköön olko koronnut
1st plur.		korotkaamme	älkäämme korotko	1st plur.	—	—
2nd plur.		korotkaa	älkää korotko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		korotkoot	älkööt korotko	3rd plur.	olkoot koronneet	älkööt olko koronneet
passive		korottakoon	älköön korottako	passive	olkoon korottu	älköön olko korottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		koronnen	en koronne	1st sing.	lienen koronnut	en liene koronnut
2nd sing.		koronnet	et koronne	2nd sing.	lienet koronnut	et liene koronnut
3rd sing.		koronnee	ei koronne	3rd sing.	lienee koronnut	ei liene koronnut
1st plur.		koronnemme	emme koronne	1st plur.	lienemme koronneet	emme liene koronneet
2nd plur.		koronnette	ette koronne	2nd plur.	lienette koronneet	ette liene koronneet
3rd plur.		koronnevat	eivät koronne	3rd plur.	lienevät koronneet	eivät liene koronneet
passive		korottaneen	ei korottane	passive	lienee korottu	ei liene korottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		korota		present	koroava	korottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st korotakseni korotaksemme 2nd korotaksesi korotaksenne 3rd korotakseen korotaksensa		past	koronnut	korottu
2nd	inessive2	korotessa	korottaessa	agent3	koroama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st korotessani korotessamme 2nd korotessasi korotessanne 3rd korotessaan korotessansa		negative	koroamaton
	instructive	koroten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	koroamassa	—
	elative	koroamasta	—
	illative	koroamaan	—
	adessive	koroamalla	—
	abessive	koroamatta	—
	instructive	koroaman	korottaman
4th4	verbal noun	koroaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st koroamaisillani koroamaisillamme 2nd koroamaisillasi koroamaisillanne 3rd koroamaisillaan koroamaisillansa

Anagrams

• ratkoo

---

Serbo-Croatian

Etymology

From (deprecated template usage) [etyl] Italian corrota.

Pronunciation

• IPA^(key): /kǒrota/
• Hyphenation: ko‧ro‧ta

Noun

kòrota f (Cyrillic spelling ко̀рота)

1. mourning

Declension

Declension of korota

	singular	plural
nominative	kòrota	korote
genitive	korote	kȍrōtā
dative	koroti	korotama
accusative	korotu	korote
vocative	koroto	korote
locative	koroti	korotama
instrumental	korotom	korotama

Synonyms

• žȁlōst, crnìna

References

• “korota” in Hrvatski jezični portal