nyrriä

Ingrian

Etymology

From nyrhi (“dull”) +‎ -iä. Akin to Finnish nyrhiä.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈnyriæ/, [ˈnyrːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈnyriæ/, [ˈnyrˑiæ]
• Rhymes: -yreː, -yriæ
• Hyphenation: nyr‧ri‧ä

Verb

nyrriä

1. (transitive) to cut with a blunt tool

Conjugation

Conjugation of nyrriä (type 7/oppia, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	nyrin	en nyri	1st singular	oon nyrint, oon nyrinyt	en oo nyrint, en oo nyrinyt
2nd singular	nyrit	et nyri	2nd singular	oot nyrint, oot nyrinyt	et oo nyrint, et oo nyrinyt
3rd singular	nyrrii	ei nyri	3rd singular	ono nyrint, ono nyrinyt	ei oo nyrint, ei oo nyrinyt
1st plural	nyrimmä	emmä nyri	1st plural	oomma nyrineet	emmä oo nyrineet
2nd plural	nyrittä	että nyri	2nd plural	ootta nyrineet	että oo nyrineet
3rd plural	nyrriit1), nyrivät2), nyritää	evät nyri, ei nyritä	3rd plural	ovat nyrineet	evät oo nyrineet, ei oo nyritty
impersonal	nyritää	ei nyritä	impersonal	ono nyritty	ei oo nyritty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	nyrin	en nyrint, en nyrinyt	1st singular	olin nyrint, olin nyrinyt	en olt nyrint, en olt nyrinyt
2nd singular	nyrit	et nyrint, et nyrinyt	2nd singular	olit nyrint, olit nyrinyt	et olt nyrint, et olt nyrinyt
3rd singular	nyri	ei nyrint, ei nyrinyt	3rd singular	oli nyrint, oli nyrinyt	ei olt nyrint, ei olt nyrinyt
1st plural	nyrimmä	emmä nyrineet	1st plural	olimma nyrineet	emmä olleet nyrineet
2nd plural	nyrittä	että nyrineet	2nd plural	olitta nyrineet	että olleet nyrineet
3rd plural	nyrriit1), nyrivät2), nyrittii	evät nyrineet, ei nyritty	3rd plural	olivat nyrineet	evät olleet nyrineet, ei olt nyritty
impersonal	nyrittii	ei nyritty	impersonal	oli nyritty	ei olt nyritty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	nyrisin	en nyris	1st singular	olisin nyrint, olisin nyrinyt	en olis nyrint, en olis nyrinyt
2nd singular	nyrisit, nyrriist1)	et nyris	2nd singular	olisit nyrint, olisit nyrinyt	et olis nyrint, et olis nyrinyt
3rd singular	nyris	ei nyris	3rd singular	olis nyrint, olis nyrinyt	ei olis nyrint, ei olis nyrinyt
1st plural	nyrisimmä	emmä nyris	1st plural	olisimma nyrineet	emmä olis nyrineet
2nd plural	nyrisittä	että nyris	2nd plural	olisitta nyrineet	että olis nyrineet
3rd plural	nyrisiit1), nyrisivät2), nyrittäis	evät nyris, ei nyrittäis	3rd plural	olisivat nyrineet	evät olis nyrineet, ei olis nyritty
impersonal	nyrittäis	ei nyrittäis	impersonal	olis nyritty	ei olis nyritty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	nyri	elä nyri	2nd singular	oo nyrint, oo nyrinyt	elä oo nyrint, elä oo nyrinyt
3rd singular	nyriköö	elköö nyrikö	3rd singular	olkoo nyrint, olkoo nyrinyt	elköö olko nyrint, elköö olko nyrinyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	nyrikää	elkää nyrikö	2nd plural	olkaa nyrineet	elkää olko nyrineet
3rd plural	nyrikööt	elkööt nyrikö, elköö nyrittäkö	3rd plural	olkoot nyrineet	elkööt olko nyrineet, elköö olko nyritty
impersonal	nyrittäkköö	elköö nyrittäkö	impersonal	olkoo nyritty	elköö olko nyritty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	nyrinen	en nyrine
2nd singular	nyrinet	et nyrine
3rd singular	nyrinöö	ei nyrine
1st plural	nyrinemmä	emmä nyrine
2nd plural	nyrinettä	että nyrine
3rd plural	nyrinööt	evät nyrine, ei nyrittäne
impersonal	nyrittännöö	ei nyrittäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		nyrriä	present	nyrivä	nyrittävä
2nd	inessive	nyrijees	past	nyrint, nyrinyt	nyritty
	instructive	nyrrien	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (nyrikää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	nyrimää
	inessive	nyrimääs
	elative	nyrimäst
	abessive	nyrimätä
4th	nominative	nyrimiin
	partitive	nyrimistä, nyrimist

Derived terms

• nyrihyä

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 353