rangaistus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

rangaista ‎(to punish) +‎ -us

Noun[edit]

rangaistus

  1. punishment
  2. penalty
  3. comeuppance

Declension[edit]

Inflection of rangaistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative rangaistus rangaistukset
genitive rangaistuksen rangaistusten
rangaistuksien
partitive rangaistusta rangaistuksia
illative rangaistukseen rangaistuksiin
singular plural
nominative rangaistus rangaistukset
accusative nom. rangaistus rangaistukset
gen. rangaistuksen
genitive rangaistuksen rangaistusten
rangaistuksien
partitive rangaistusta rangaistuksia
inessive rangaistuksessa rangaistuksissa
elative rangaistuksesta rangaistuksista
illative rangaistukseen rangaistuksiin
adessive rangaistuksella rangaistuksilla
ablative rangaistukselta rangaistuksilta
allative rangaistukselle rangaistuksille
essive rangaistuksena rangaistuksina
translative rangaistukseksi rangaistuksiksi
instructive rangaistuksin
abessive rangaistuksetta rangaistuksitta
comitative rangaistuksineen

Synonyms[edit]