Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search



From rauhoittaa +‎ -ella.



  1. (transitive) To pacify, appease, reassure, calm (down), quiet (down) (in an continuous or indifferent manner).


Inflection of rauhoitella (Kotus type 67/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rauhoittelen en rauhoittele 1st sing. olen rauhoitellut en ole rauhoitellut
2nd sing. rauhoittelet et rauhoittele 2nd sing. olet rauhoitellut et ole rauhoitellut
3rd sing. rauhoittelee ei rauhoittele 3rd sing. on rauhoitellut ei ole rauhoitellut
1st plur. rauhoittelemme emme rauhoittele 1st plur. olemme rauhoitelleet emme ole rauhoitelleet
2nd plur. rauhoittelette ette rauhoittele 2nd plur. olette rauhoitelleet ette ole rauhoitelleet
3rd plur. rauhoittelevat eivät rauhoittele 3rd plur. ovat rauhoitelleet eivät ole rauhoitelleet
passive rauhoitellaan ei rauhoitella passive on rauhoiteltu ei ole rauhoiteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rauhoittelin en rauhoitellut 1st sing. olin rauhoitellut en ollut rauhoitellut
2nd sing. rauhoittelit et rauhoitellut 2nd sing. olit rauhoitellut et ollut rauhoitellut
3rd sing. rauhoitteli ei rauhoitellut 3rd sing. oli rauhoitellut ei ollut rauhoitellut
1st plur. rauhoittelimme emme rauhoitelleet 1st plur. olimme rauhoitelleet emme olleet rauhoitelleet
2nd plur. rauhoittelitte ette rauhoitelleet 2nd plur. olitte rauhoitelleet ette olleet rauhoitelleet
3rd plur. rauhoittelivat eivät rauhoitelleet 3rd plur. olivat rauhoitelleet eivät olleet rauhoitelleet
passive rauhoiteltiin ei rauhoiteltu passive oli rauhoiteltu ei ollut rauhoiteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rauhoittelisin en rauhoittelisi 1st sing. olisin rauhoitellut en olisi rauhoitellut
2nd sing. rauhoittelisit et rauhoittelisi 2nd sing. olisit rauhoitellut et olisi rauhoitellut
3rd sing. rauhoittelisi ei rauhoittelisi 3rd sing. olisi rauhoitellut ei olisi rauhoitellut
1st plur. rauhoittelisimme emme rauhoittelisi 1st plur. olisimme rauhoitelleet emme olisi rauhoitelleet
2nd plur. rauhoittelisitte ette rauhoittelisi 2nd plur. olisitte rauhoitelleet ette olisi rauhoitelleet
3rd plur. rauhoittelisivat eivät rauhoittelisi 3rd plur. olisivat rauhoitelleet eivät olisi rauhoitelleet
passive rauhoiteltaisiin ei rauhoiteltaisi passive olisi rauhoiteltu ei olisi rauhoiteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. rauhoittele älä rauhoittele 2nd sing. ole rauhoitellut älä ole rauhoitellut
3rd sing. rauhoitelkoon älköön rauhoitelko 3rd sing. olkoon rauhoitellut älköön olko rauhoitellut
1st plur. rauhoitelkaamme älkäämme rauhoitelko 1st plur. olkaamme rauhoitelleet älkäämme olko rauhoitelleet
2nd plur. rauhoitelkaa älkää rauhoitelko 2nd plur. olkaa rauhoitelleet älkää olko rauhoitelleet
3rd plur. rauhoitelkoot älkööt rauhoitelko 3rd plur. olkoot rauhoitelleet älkööt olko rauhoitelleet
passive rauhoiteltakoon älköön rauhoiteltako passive olkoon rauhoiteltu älköön olko rauhoiteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rauhoitellen en rauhoitelle 1st sing. lienen rauhoitellut en liene rauhoitellut
2nd sing. rauhoitellet et rauhoitelle 2nd sing. lienet rauhoitellut et liene rauhoitellut
3rd sing. rauhoitellee ei rauhoitelle 3rd sing. lienee rauhoitellut ei liene rauhoitellut
1st plur. rauhoitellemme emme rauhoitelle 1st plur. lienemme rauhoitelleet emme liene rauhoitelleet
2nd plur. rauhoitellette ette rauhoitelle 2nd plur. lienette rauhoitelleet ette liene rauhoitelleet
3rd plur. rauhoitellevat eivät rauhoitelle 3rd plur. lienevät rauhoitelleet eivät liene rauhoitelleet
passive rauhoiteltaneen ei rauhoiteltane passive lienee rauhoiteltu ei liene rauhoiteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st rauhoitella present rauhoitteleva rauhoiteltava
long 1st2 rauhoitellakseen past rauhoitellut rauhoiteltu
2nd inessive1 rauhoitellessa rauhoiteltaessa agent1, 3 rauhoittelema
instructive rauhoitellen negative rauhoittelematon
3rd inessive rauhoittelemassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative rauhoittelemasta
illative rauhoittelemaan
adessive rauhoittelemalla
abessive rauhoittelematta
instructive rauhoitteleman rauhoiteltaman
4th nominative rauhoitteleminen
partitive rauhoittelemista
5th2 rauhoittelemaisillaan


  • (to pacify etc. — in a continuous or indifferent manner): tyynnytellä