selvitä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index se)

Etymology 1[edit]

selvi- +‎ -tä

Verb[edit]

selvitä

  1. (intransitive) to become clear (in a concrete sense)
    Vesi selviää.
    The water becomes clearer.
  2. (intransitive) to get solved
    Ongelma selvisi itsestään.
    The problem solved itself.
  3. (intransitive) to cope, survive
    Selviän kyllä tästä.
    I'll cope with this.
  4. (intransitive) to escape (from an unwanted situation)
    Hän selvisi täpärästi onnettomuudesta.
    She escaped narrowly from the accident.
  5. (intransitive) to sober up (to recover from intoxication)
    Hän näyttää selviävän.
    He seems to be sobering up.
Conjugation[edit]
Inflection of selvitä (Kotus type 75/selvitä, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. selviän en selviä 1st sing. olen selvinnyt en ole selvinnyt
2nd sing. selviät et selviä 2nd sing. olet selvinnyt et ole selvinnyt
3rd sing. selviää ei selviä 3rd sing. on selvinnyt ei ole selvinnyt
1st plur. selviämme emme selviä 1st plur. olemme selvinneet emme ole selvinneet
2nd plur. selviätte ette selviä 2nd plur. olette selvinneet ette ole selvinneet
3rd plur. selviävät eivät selviä 3rd plur. ovat selvinneet eivät ole selvinneet
passive selvitään ei selvitä passive on selvitty ei ole selvitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. selvisin en selvinnyt 1st sing. olin selvinnyt en ollut selvinnyt
2nd sing. selvisit et selvinnyt 2nd sing. olit selvinnyt et ollut selvinnyt
3rd sing. selvisi ei selvinnyt 3rd sing. oli selvinnyt ei ollut selvinnyt
1st plur. selvisimme emme selvinneet 1st plur. olimme selvinneet emme olleet selvinneet
2nd plur. selvisitte ette selvinneet 2nd plur. olitte selvinneet ette olleet selvinneet
3rd plur. selvisivät eivät selvinneet 3rd plur. olivat selvinneet eivät olleet selvinneet
passive selvittiin ei selvitty passive oli selvitty ei ollut selvitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. selviäisin en selviäisi 1st sing. olisin selvinnyt en olisi selvinnyt
2nd sing. selviäisit et selviäisi 2nd sing. olisit selvinnyt et olisi selvinnyt
3rd sing. selviäisi ei selviäisi 3rd sing. olisi selvinnyt ei olisi selvinnyt
1st plur. selviäisimme emme selviäisi 1st plur. olisimme selvinneet emme olisi selvinneet
2nd plur. selviäisitte ette selviäisi 2nd plur. olisitte selvinneet ette olisi selvinneet
3rd plur. selviäisivät eivät selviäisi 3rd plur. olisivat selvinneet eivät olisi selvinneet
passive selvittäisiin ei selvittäisi passive olisi selvitty ei olisi selvitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. selviä älä selviä 2nd sing. ole selvinnyt älä ole selvinnyt
3rd sing. selvitköön älköön selvitkö 3rd sing. olkoon selvinnyt älköön olko selvinnyt
1st plur. selvitkäämme älkäämme selvitkö 1st plur. olkaamme selvinneet älkäämme olko selvinneet
2nd plur. selvitkää älkää selvitkö 2nd plur. olkaa selvinneet älkää olko selvinneet
3rd plur. selvitkööt älkööt selvitkö 3rd plur. olkoot selvinneet älkööt olko selvinneet
passive selvittäköön älköön selvittäkö passive olkoon selvitty älköön olko selvitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. selvinnen en selvinne 1st sing. lienen selvinnyt en liene selvinnyt
2nd sing. selvinnet et selvinne 2nd sing. lienet selvinnyt et liene selvinnyt
3rd sing. selvinnee ei selvinne 3rd sing. lienee selvinnyt ei liene selvinnyt
1st plur. selvinnemme emme selvinne 1st plur. lienemme selvinneet emme liene selvinneet
2nd plur. selvinnette ette selvinne 2nd plur. lienette selvinneet ette liene selvinneet
3rd plur. selvinnevät eivät selvinne 3rd plur. lienevät selvinneet eivät liene selvinneet
passive selvittäneen ei selvittäne passive lienee selvitty ei liene selvitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st selvitä present selviävä selvittävä
long 1st2 selvitäkseen past selvinnyt selvitty
2nd inessive1 selvitessä selvittäessä agent1, 3 selviämä
instructive selviten negative selviämätön
3rd inessive selviämässä 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative selviämästä
illative selviämään
adessive selviämällä
abessive selviämättä
instructive selviämän selvittämän
4th nominative selviäminen
partitive selviämistä
5th2 selviämäisillään
Derived terms[edit]

Etymology 2[edit]

Inflected form of selvittää.

Verb[edit]

selvitä

  1. Indicative present connegative form of selvittää.
  2. Second-person singular imperative present form of selvittää.
  3. Second-person singular imperative present connegative form of selvittää.

Anagrams[edit]