soettaa

Ingrian

Etymology

From soeta (“to go blind”) +‎ -ttaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsoetːɑː/, [ˈs̠o̞e̞tːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsoetːɑː/, [ˈʃo̞e̞tːɑː]
• Rhymes: -oetːɑː
• Hyphenation: so‧et‧taa

Verb

soettaa

1. Synonym of soata

Conjugation

Conjugation of soettaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	soetan	en soeta	1st singular	oon soettant, oon soettanut	en oo soettant, en oo soettanut
2nd singular	soetat	et soeta	2nd singular	oot soettant, oot soettanut	et oo soettant, et oo soettanut
3rd singular	soettaa	ei soeta	3rd singular	ono soettant, ono soettanut	ei oo soettant, ei oo soettanut
1st plural	soetamma	emmä soeta	1st plural	oomma soettanneet	emmä oo soettanneet
2nd plural	soetatta	että soeta	2nd plural	ootta soettanneet	että oo soettanneet
3rd plural	soettaat1), soettavat2), soetettaa	evät soeta, ei soeteta	3rd plural	ovat soettanneet	evät oo soettanneet, ei oo soetettu
impersonal	soetettaa	ei soeteta	impersonal	ono soetettu	ei oo soetettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	soetin	en soettant, en soettanut	1st singular	olin soettant, olin soettanut	en olt soettant, en olt soettanut
2nd singular	soetit	et soettant, et soettanut	2nd singular	olit soettant, olit soettanut	et olt soettant, et olt soettanut
3rd singular	soetti	ei soettant, ei soettanut	3rd singular	oli soettant, oli soettanut	ei olt soettant, ei olt soettanut
1st plural	soetimma	emmä soettanneet	1st plural	olimma soettanneet	emmä olleet soettanneet
2nd plural	soetitta	että soettanneet	2nd plural	olitta soettanneet	että olleet soettanneet
3rd plural	soettiit1), soettivat2), soetettii	evät soettanneet, ei soetettu	3rd plural	olivat soettanneet	evät olleet soettanneet, ei olt soetettu
impersonal	soetettii	ei soetettu	impersonal	oli soetettu	ei olt soetettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	soettaisin	en soettais	1st singular	olisin soettant, olisin soettanut	en olis soettant, en olis soettanut
2nd singular	soettaisit, soettaist1)	et soettais	2nd singular	olisit soettant, olisit soettanut	et olis soettant, et olis soettanut
3rd singular	soettais	ei soettais	3rd singular	olis soettant, olis soettanut	ei olis soettant, ei olis soettanut
1st plural	soettaisimma	emmä soettais	1st plural	olisimma soettanneet	emmä olis soettanneet
2nd plural	soettaisitta	että soettais	2nd plural	olisitta soettanneet	että olis soettanneet
3rd plural	soettaisiit1), soettaisivat2), soetettais	evät soettais, ei soetettais	3rd plural	olisivat soettanneet	evät olis soettanneet, ei olis soetettu
impersonal	soetettais	ei soetettais	impersonal	olis soetettu	ei olis soetettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	soeta	elä soeta	2nd singular	oo soettant, oo soettanut	elä oo soettant, elä oo soettanut
3rd singular	soettakkoo	elköö soettako	3rd singular	olkoo soettant, olkoo soettanut	elköö olko soettant, elköö olko soettanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	soettakkaa	elkää soettako	2nd plural	olkaa soettanneet	elkää olko soettanneet
3rd plural	soettakkoot	elkööt soettako, elköö soetettako	3rd plural	olkoot soettanneet	elkööt olko soettanneet, elköö olko soetettu
impersonal	soetettakoo	elköö soetettako	impersonal	olkoo soetettu	elköö olko soetettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	soettanen	en soettane
2nd singular	soettanet	et soettane
3rd singular	soettannoo	ei soettane
1st plural	soettanemma	emmä soettane
2nd plural	soettanetta	että soettane
3rd plural	soettannoot	evät soettane, ei soetettane
impersonal	soetettanoo	ei soetettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		soettaa	present	soettava	soetettava
2nd	inessive	soettaes	past	soettant, soettanut	soetettu
	instructive	soettaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (soettakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	soettammaa
	inessive	soettamas
	elative	soettamast
	abessive	soettamata
4th	nominative	soettamiin
	partitive	soettamista, soettamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 536