soeta

See also: söta

Estonian

Noun

soeta

1. abessive singular of susi

Finnish

Etymology

From sokea +‎ -eta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsoetɑˣ/, [ˈs̠o̞e̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oetɑ
• Syllabification^(key): so‧e‧ta

Verb

soeta

1. (intransitive) to go blind

Conjugation

Inflection of soeta (Kotus type 72*D/vanheta, k-∅ gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sokenen	en sokene	1st sing.	olen soennut	en ole soennut
2nd sing.		sokenet	et sokene	2nd sing.	olet soennut	et ole soennut
3rd sing.		sokenee	ei sokene	3rd sing.	on soennut	ei ole soennut
1st plur.		sokenemme	emme sokene	1st plur.	olemme soenneet	emme ole soenneet
2nd plur.		sokenette	ette sokene	2nd plur.	olette soenneet	ette ole soenneet
3rd plur.		sokenevat	eivät sokene	3rd plur.	ovat soenneet	eivät ole soenneet
passive		soetaan	ei soeta	passive	on soettu	ei ole soettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sokenin	en soennut	1st sing.	olin soennut	en ollut soennut
2nd sing.		sokenit	et soennut	2nd sing.	olit soennut	et ollut soennut
3rd sing.		sokeni	ei soennut	3rd sing.	oli soennut	ei ollut soennut
1st plur.		sokenimme	emme soenneet	1st plur.	olimme soenneet	emme olleet soenneet
2nd plur.		sokenitte	ette soenneet	2nd plur.	olitte soenneet	ette olleet soenneet
3rd plur.		sokenivat	eivät soenneet	3rd plur.	olivat soenneet	eivät olleet soenneet
passive		soettiin	ei soettu	passive	oli soettu	ei ollut soettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sokenisin	en sokenisi	1st sing.	olisin soennut	en olisi soennut
2nd sing.		sokenisit	et sokenisi	2nd sing.	olisit soennut	et olisi soennut
3rd sing.		sokenisi	ei sokenisi	3rd sing.	olisi soennut	ei olisi soennut
1st plur.		sokenisimme	emme sokenisi	1st plur.	olisimme soenneet	emme olisi soenneet
2nd plur.		sokenisitte	ette sokenisi	2nd plur.	olisitte soenneet	ette olisi soenneet
3rd plur.		sokenisivat	eivät sokenisi	3rd plur.	olisivat soenneet	eivät olisi soenneet
passive		soettaisiin	ei soettaisi	passive	olisi soettu	ei olisi soettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sokene	älä sokene	2nd sing.	—	—
3rd sing.		soetkoon	älköön soetko	3rd sing.	olkoon soennut	älköön olko soennut
1st plur.		soetkaamme	älkäämme soetko	1st plur.	—	—
2nd plur.		soetkaa	älkää soetko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		soetkoot	älkööt soetko	3rd plur.	olkoot soenneet	älkööt olko soenneet
passive		soettakoon	älköön soettako	passive	olkoon soettu	älköön olko soettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soennen	en soenne	1st sing.	lienen soennut	en liene soennut
2nd sing.		soennet	et soenne	2nd sing.	lienet soennut	et liene soennut
3rd sing.		soennee	ei soenne	3rd sing.	lienee soennut	ei liene soennut
1st plur.		soennemme	emme soenne	1st plur.	lienemme soenneet	emme liene soenneet
2nd plur.		soennette	ette soenne	2nd plur.	lienette soenneet	ette liene soenneet
3rd plur.		soennevat	eivät soenne	3rd plur.	lienevät soenneet	eivät liene soenneet
passive		soettaneen	ei soettane	passive	lienee soettu	ei liene soettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		soeta		present	sokeneva	soettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st soetakseni soetaksemme 2nd soetaksesi soetaksenne 3rd soetakseen soetaksensa		past	soennut	soettu
2nd	inessive2	soetessa	soettaessa	agent4	sokenema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st soetessani soetessamme 2nd soetessasi soetessanne 3rd soetessaan soetessansa		negative	sokenematon
	instructive	soeten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	sokenemassa	—
	elative	sokenemasta	—
	illative	sokenemaan	—
	adessive	sokenemalla	—
	abessive	sokenematta	—
	instructive	sokeneman	soettaman
4th3	verbal noun	sokeneminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sokenemaisillani sokenemaisillamme 2nd sokenemaisillasi sokenemaisillanne 3rd sokenemaisillaan sokenemaisillansa

Further reading

• “soeta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• seota

Ingrian

Etymology

From sokkia (“blind”) +‎ -eta. Akin to Finnish soeta.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsoetɑ/, [ˈs̠o̞e̞t]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈsoetɑ/, [ˈʃo̞e̞d̥ɑ]
• Rhymes: -oet, -oetɑ
• Hyphenation: so‧e‧ta

Verb

soeta

1. (intransitive) to go blind

Conjugation

Conjugation of soeta (type 15/valeta, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sokenen	en sokene	1st singular	oon soent, oon soennut	en oo soent, en oo soennut
2nd singular	sokenet	et sokene	2nd singular	oot soent, oot soennut	et oo soent, et oo soennut
3rd singular	sokenoo	ei sokene	3rd singular	ono soent, ono soennut	ei oo soent, ei oo soennut
1st plural	sokenemma	emmä sokene	1st plural	oomma soenneet	emmä oo soenneet
2nd plural	sokenetta	että sokene	2nd plural	ootta soenneet	että oo soenneet
3rd plural	sokenoot1), sokenevat2), soetaa	evät sokene, ei soeta	3rd plural	ovat soenneet	evät oo soenneet, ei oo soettu
impersonal	soetaa	ei soeta	impersonal	ono soettu	ei oo soettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sokenin	en soent, en soennut	1st singular	olin soent, olin soennut	en olt soent, en olt soennut
2nd singular	sokenit	et soent, et soennut	2nd singular	olit soent, olit soennut	et olt soent, et olt soennut
3rd singular	sokeni	ei soent, ei soennut	3rd singular	oli soent, oli soennut	ei olt soent, ei olt soennut
1st plural	sokenimma	emmä soenneet	1st plural	olimma soenneet	emmä olleet soenneet
2nd plural	sokenitta	että soenneet	2nd plural	olitta soenneet	että olleet soenneet
3rd plural	sokeniit1), sokenivat2), soettii	evät soenneet, ei soettu	3rd plural	olivat soenneet	evät olleet soenneet, ei olt soettu
impersonal	soettii	ei soettu	impersonal	oli soettu	ei olt soettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sokenisin	en sokenis	1st singular	olisin soent, olisin soennut	en olis soent, en olis soennut
2nd singular	sokenisit, sokeniist1)	et sokenis	2nd singular	olisit soent, olisit soennut	et olis soent, et olis soennut
3rd singular	sokenis	ei sokenis	3rd singular	olis soent, olis soennut	ei olis soent, ei olis soennut
1st plural	sokenisimma	emmä sokenis	1st plural	olisimma soenneet	emmä olis soenneet
2nd plural	sokenisitta	että sokenis	2nd plural	olisitta soenneet	että olis soenneet
3rd plural	sokenisiit1), sokenisivat2), soettais	evät sokenis, ei soettais	3rd plural	olisivat soenneet	evät olis soenneet, ei olis soettu
impersonal	soettais	ei soettais	impersonal	olis soettu	ei olis soettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	sokene	elä sokene	2nd singular	oo soent, oo soennut	elä oo soent, elä oo soennut
3rd singular	soetkoo	elköö soetko	3rd singular	olkoo soent, olkoo soennut	elköö olko soent, elköö olko soennut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	soetkaa	elkää soetko	2nd plural	olkaa soenneet	elkää olko soenneet
3rd plural	soetkoot	elkööt soetko, elköö soettako	3rd plural	olkoot soenneet	elkööt olko soenneet, elköö olko soettu
impersonal	soettakkoo	elköö soettako	impersonal	olkoo soettu	elköö olko soettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	soenen	en soene
2nd singular	soenet	et soene
3rd singular	soenoo	ei soene
1st plural	soenemma	emmä soene
2nd plural	soenetta	että soene
3rd plural	soenoot	evät soene, ei soettane
impersonal	soettannoo	ei soettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		soeta	present	sokeneva	soettava
2nd	inessive	soetees	past	soent, soennut	soettu
	instructive	soeten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (soetkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	sokenommaa
	inessive	sokenomas
	elative	sokenomast
	abessive	sokenomata
4th	nominative	sokenomiin
	partitive	sokenomista, sokenomist

Synonyms

• sokahua

Derived terms

• soettaa

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 535