soitella

Finnish

Etymology

From soittaa +‎ -ella.

Verb

soitella

1. Frequentative form of the verb soittaa (“to play”); to play for fun, in a light-hearted way, without paying too much attention to playing exactly right.
2. To give a number of phone calls, either many to one person, or one to each of many people.

   • Olen soitellut ihmisille koko viikonlopun, mutta kukaan ei halua lahjoittaa koululle rahaa.
     • I've been calling up people for the whole weekend, but no one wants to donate money to the school.
   • Kun olin rakastunut, soittelin tyttöystävälleni yhtä mittaa.
     • When I was in love, I kept calling to my girlfriend all the time.

Conjugation

Inflection of soitella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soittelen	en soittele	1st sing.	olen soitellut	en ole soitellut
2nd sing.		soittelet	et soittele	2nd sing.	olet soitellut	et ole soitellut
3rd sing.		soittelee	ei soittele	3rd sing.	on soitellut	ei ole soitellut
1st plur.		soittelemme	emme soittele	1st plur.	olemme soitelleet	emme ole soitelleet
2nd plur.		soittelette	ette soittele	2nd plur.	olette soitelleet	ette ole soitelleet
3rd plur.		soittelevat	eivät soittele	3rd plur.	ovat soitelleet	eivät ole soitelleet
passive		soitellaan	ei soitella	passive	on soiteltu	ei ole soiteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soittelin	en soitellut	1st sing.	olin soitellut	en ollut soitellut
2nd sing.		soittelit	et soitellut	2nd sing.	olit soitellut	et ollut soitellut
3rd sing.		soitteli	ei soitellut	3rd sing.	oli soitellut	ei ollut soitellut
1st plur.		soittelimme	emme soitelleet	1st plur.	olimme soitelleet	emme olleet soitelleet
2nd plur.		soittelitte	ette soitelleet	2nd plur.	olitte soitelleet	ette olleet soitelleet
3rd plur.		soittelivat	eivät soitelleet	3rd plur.	olivat soitelleet	eivät olleet soitelleet
passive		soiteltiin	ei soiteltu	passive	oli soiteltu	ei ollut soiteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soittelisin	en soittelisi	1st sing.	olisin soitellut	en olisi soitellut
2nd sing.		soittelisit	et soittelisi	2nd sing.	olisit soitellut	et olisi soitellut
3rd sing.		soittelisi	ei soittelisi	3rd sing.	olisi soitellut	ei olisi soitellut
1st plur.		soittelisimme	emme soittelisi	1st plur.	olisimme soitelleet	emme olisi soitelleet
2nd plur.		soittelisitte	ette soittelisi	2nd plur.	olisitte soitelleet	ette olisi soitelleet
3rd plur.		soittelisivat	eivät soittelisi	3rd plur.	olisivat soitelleet	eivät olisi soitelleet
passive		soiteltaisiin	ei soiteltaisi	passive	olisi soiteltu	ei olisi soiteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		soittele	älä soittele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		soitelkoon	älköön soitelko	3rd sing.	olkoon soitellut	älköön olko soitellut
1st plur.		soitelkaamme	älkäämme soitelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		soitelkaa	älkää soitelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		soitelkoot	älkööt soitelko	3rd plur.	olkoot soitelleet	älkööt olko soitelleet
passive		soiteltakoon	älköön soiteltako	passive	olkoon soiteltu	älköön olko soiteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		soitellen	en soitelle	1st sing.	lienen soitellut	en liene soitellut
2nd sing.		soitellet	et soitelle	2nd sing.	lienet soitellut	et liene soitellut
3rd sing.		soitellee	ei soitelle	3rd sing.	lienee soitellut	ei liene soitellut
1st plur.		soitellemme	emme soitelle	1st plur.	lienemme soitelleet	emme liene soitelleet
2nd plur.		soitellette	ette soitelle	2nd plur.	lienette soitelleet	ette liene soitelleet
3rd plur.		soitellevat	eivät soitelle	3rd plur.	lienevät soitelleet	eivät liene soitelleet
passive		soiteltaneen	ei soiteltane	passive	lienee soiteltu	ei liene soiteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		soitella		present	soitteleva	soiteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st soitellakseni soitellaksemme 2nd soitellaksesi soitellaksenne 3rd soitellakseen soitellaksensa		past	soitellut	soiteltu
2nd	inessive2	soitellessa	soiteltaessa	agent3	soittelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st soitellessani soitellessamme 2nd soitellessasi soitellessanne 3rd soitellessaan soitellessansa		negative	soittelematon
	instructive	soitellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	soittelemassa	—
	elative	soittelemasta	—
	illative	soittelemaan	—
	adessive	soittelemalla	—
	abessive	soittelematta	—
	instructive	soitteleman	soiteltaman
4th4	verbal noun	soitteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st soittelemaisillani soittelemaisillamme 2nd soittelemaisillasi soittelemaisillanne 3rd soittelemaisillaan soittelemaisillansa

Derived terms

• lähteä soitellen sotaan

Anagrams

• isotella, olleista, ositella, toisella