Jump to content

sovitus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

sovittaa (to fit; to adapt; to atone) +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsoʋitus/, [ˈs̠o̞ʋit̪us̠]
  • Rhymes: -oʋitus
  • Syllabification(key): so‧vi‧tus
  • Hyphenation(key): so‧vi‧tus

Noun

[edit]

sovitus

  1. fitting (act of trying on clothes)
  2. fitting (act of making something fit)
    käyrän sovituscurve fitting
  3. (music) arrangement
  4. atonement, reconciliation
  5. adapting, coordination

Declension

[edit]
Inflection of sovitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative sovitus sovitukset
genitive sovituksen sovitusten
sovituksien
partitive sovitusta sovituksia
illative sovitukseen sovituksiin
singular plural
nominative sovitus sovitukset
accusative nom. sovitus sovitukset
gen. sovituksen
genitive sovituksen sovitusten
sovituksien
partitive sovitusta sovituksia
inessive sovituksessa sovituksissa
elative sovituksesta sovituksista
illative sovitukseen sovituksiin
adessive sovituksella sovituksilla
ablative sovitukselta sovituksilta
allative sovitukselle sovituksille
essive sovituksena sovituksina
translative sovitukseksi sovituksiksi
abessive sovituksetta sovituksitta
instructive sovituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sovitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]