suistaa

Finnish

Etymology

Possibly suu +‎ -istaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsui̯stɑːˣ/, [ˈs̠ui̯s̠tɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -uistɑː
• Syllabification^(key): suis‧taa

Verb

suistaa

1. (transitive) to throw off/down, plunge, shove

   suistaa vallasta ― to overthrow, depose

   suistaa raiteilta ― to derail

   suistaa kiskoilta ― to derail

Conjugation

Inflection of suistaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suistan	en suista	1st sing.	olen suistanut	en ole suistanut
2nd sing.		suistat	et suista	2nd sing.	olet suistanut	et ole suistanut
3rd sing.		suistaa	ei suista	3rd sing.	on suistanut	ei ole suistanut
1st plur.		suistamme	emme suista	1st plur.	olemme suistaneet	emme ole suistaneet
2nd plur.		suistatte	ette suista	2nd plur.	olette suistaneet	ette ole suistaneet
3rd plur.		suistavat	eivät suista	3rd plur.	ovat suistaneet	eivät ole suistaneet
passive		suistetaan	ei suisteta	passive	on suistettu	ei ole suistettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suistin	en suistanut	1st sing.	olin suistanut	en ollut suistanut
2nd sing.		suistit	et suistanut	2nd sing.	olit suistanut	et ollut suistanut
3rd sing.		suisti	ei suistanut	3rd sing.	oli suistanut	ei ollut suistanut
1st plur.		suistimme	emme suistaneet	1st plur.	olimme suistaneet	emme olleet suistaneet
2nd plur.		suistitte	ette suistaneet	2nd plur.	olitte suistaneet	ette olleet suistaneet
3rd plur.		suistivat	eivät suistaneet	3rd plur.	olivat suistaneet	eivät olleet suistaneet
passive		suistettiin	ei suistettu	passive	oli suistettu	ei ollut suistettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suistaisin	en suistaisi	1st sing.	olisin suistanut	en olisi suistanut
2nd sing.		suistaisit	et suistaisi	2nd sing.	olisit suistanut	et olisi suistanut
3rd sing.		suistaisi	ei suistaisi	3rd sing.	olisi suistanut	ei olisi suistanut
1st plur.		suistaisimme	emme suistaisi	1st plur.	olisimme suistaneet	emme olisi suistaneet
2nd plur.		suistaisitte	ette suistaisi	2nd plur.	olisitte suistaneet	ette olisi suistaneet
3rd plur.		suistaisivat	eivät suistaisi	3rd plur.	olisivat suistaneet	eivät olisi suistaneet
passive		suistettaisiin	ei suistettaisi	passive	olisi suistettu	ei olisi suistettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		suista	älä suista	2nd sing.	—	—
3rd sing.		suistakoon	älköön suistako	3rd sing.	olkoon suistanut	älköön olko suistanut
1st plur.		suistakaamme	älkäämme suistako	1st plur.	—	—
2nd plur.		suistakaa	älkää suistako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		suistakoot	älkööt suistako	3rd plur.	olkoot suistaneet	älkööt olko suistaneet
passive		suistettakoon	älköön suistettako	passive	olkoon suistettu	älköön olko suistettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suistanen	en suistane	1st sing.	lienen suistanut	en liene suistanut
2nd sing.		suistanet	et suistane	2nd sing.	lienet suistanut	et liene suistanut
3rd sing.		suistanee	ei suistane	3rd sing.	lienee suistanut	ei liene suistanut
1st plur.		suistanemme	emme suistane	1st plur.	lienemme suistaneet	emme liene suistaneet
2nd plur.		suistanette	ette suistane	2nd plur.	lienette suistaneet	ette liene suistaneet
3rd plur.		suistanevat	eivät suistane	3rd plur.	lienevät suistaneet	eivät liene suistaneet
passive		suistettaneen	ei suistettane	passive	lienee suistettu	ei liene suistettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		suistaa		present	suistava	suistettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suistaakseni suistaaksemme 2nd suistaaksesi suistaaksenne 3rd suistaakseen suistaaksensa		past	suistanut	suistettu
2nd	inessive2	suistaessa	suistettaessa	agent3	suistama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st suistaessani suistaessamme 2nd suistaessasi suistaessanne 3rd suistaessaan suistaessansa		negative	suistamaton
	instructive	suistaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form suistaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	suistamassa	—
	elative	suistamasta	—
	illative	suistamaan	—
	adessive	suistamalla	—
	abessive	suistamatta	—
	instructive	suistaman	suistettaman
4th4	verbal noun	suistaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suistamaisillani suistamaisillamme 2nd suistamaisillasi suistamaisillanne 3rd suistamaisillaan suistamaisillansa

Derived terms

nouns

• suistaminen
• suiste

 

verbs

• suistua

 

Further reading

• “suistaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03