teenata

Ingrian

Etymology

Ultimately from Old Swedish þiēna, possibly via Finnish tienata.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈteːnɑtɑ/, [ˈteːnət]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈteːnɑtɑ/, [ˈte̝ːnɑd̥ɑ]
• Rhymes: -eːnɑt, -eːnɑtɑ
• Hyphenation: tee‧na‧ta

Verb

teenata

1. (transitive) to earn
2. (intransitive) to earn

Conjugation

Conjugation of teenata (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	teenaan	en teenaa	1st singular	oon teenant, oon teenannut	en oo teenant, en oo teenannut
2nd singular	teenaat	et teenaa	2nd singular	oot teenant, oot teenannut	et oo teenant, et oo teenannut
3rd singular	teenajaa	ei teenaa	3rd singular	ono teenant, ono teenannut	ei oo teenant, ei oo teenannut
1st plural	teenaamma	emmä teenaa	1st plural	oomma teenanneet	emmä oo teenanneet
2nd plural	teenaatta	että teenaa	2nd plural	ootta teenanneet	että oo teenanneet
3rd plural	teenajaat1), teenaavat2), teenataa	evät teenaa, ei teenata	3rd plural	ovat teenanneet	evät oo teenanneet, ei oo teenattu
impersonal	teenataa	ei teenata	impersonal	ono teenattu	ei oo teenattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	teenaisin	en teenant, en teenannut	1st singular	olin teenant, olin teenannut	en olt teenant, en olt teenannut
2nd singular	teenaisit, teenaist1)	et teenant, et teenannut	2nd singular	olit teenant, olit teenannut	et olt teenant, et olt teenannut
3rd singular	teenais	ei teenant, ei teenannut	3rd singular	oli teenant, oli teenannut	ei olt teenant, ei olt teenannut
1st plural	teenaisimma	emmä teenanneet	1st plural	olimma teenanneet	emmä olleet teenanneet
2nd plural	teenaisitta	että teenanneet	2nd plural	olitta teenanneet	että olleet teenanneet
3rd plural	teenaisiit1), teenaisivat2), teenattii	evät teenanneet, ei teenattu	3rd plural	olivat teenanneet	evät olleet teenanneet, ei olt teenattu
impersonal	teenattii	ei teenattu	impersonal	oli teenattu	ei olt teenattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	teenajaisin	en teenajais	1st singular	olisin teenant, olisin teenannut	en olis teenant, en olis teenannut
2nd singular	teenajaisit, teenajaist1)	et teenajais	2nd singular	olisit teenant, olisit teenannut	et olis teenant, et olis teenannut
3rd singular	teenajais	ei teenajais	3rd singular	olis teenant, olis teenannut	ei olis teenant, ei olis teenannut
1st plural	teenajaisimma	emmä teenajais	1st plural	olisimma teenanneet	emmä olis teenanneet
2nd plural	teenajaisitta	että teenajais	2nd plural	olisitta teenanneet	että olis teenanneet
3rd plural	teenajaisiit1), teenajaisivat2), teenattais	evät teenajais, ei teenattais	3rd plural	olisivat teenanneet	evät olis teenanneet, ei olis teenattu
impersonal	teenattais	ei teenattais	impersonal	olis teenattu	ei olis teenattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	teenaa	elä teenaa	2nd singular	oo teenant, oo teenannut	elä oo teenant, elä oo teenannut
3rd singular	teenatkoo	elköö teenatko	3rd singular	olkoo teenant, olkoo teenannut	elköö olko teenant, elköö olko teenannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	teenatkaa	elkää teenatko	2nd plural	olkaa teenanneet	elkää olko teenanneet
3rd plural	teenatkoot	elkööt teenatko, elköö teenattako	3rd plural	olkoot teenanneet	elkööt olko teenanneet, elköö olko teenattu
impersonal	teenattakkoo	elköö teenattako	impersonal	olkoo teenattu	elköö olko teenattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	teenannen	en teenanne
2nd singular	teenannet	et teenanne
3rd singular	teenannoo	ei teenanne
1st plural	teenannemma	emmä teenanne
2nd plural	teenannetta	että teenanne
3rd plural	teenannoot	evät teenanne, ei teenattane
impersonal	teenattannoo	ei teenattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		teenata	present	teenaava	teenattava
2nd	inessive	teenatees	past	teenant, teenannut	teenattu
	instructive	teenaten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (teenatkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	teenaamaa
	inessive	teenaamaas
	elative	teenaamast
	abessive	teenaamata
4th	nominative	teenaamiin
	partitive	teenaamista, teenaamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 583