usko

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: Usko and uško

Finnish[edit]

(index u)

Etymology 1[edit]

uskoa +‎ -o

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈusko/, [ˈus̠ko̞]
  • Rhymes: -usko
  • Syllabification: us‧ko

Noun[edit]

usko

  1. faith
    Ei kulttuuria tai sivilisaatiota ilman uskoa jumaliin.
    No culture or civilization without faith in gods.
  2. (in inessive) religious
    Oletko uskossa?
    Are you religious?
Declension[edit]
Inflection of usko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative usko uskot
genitive uskon uskojen
partitive uskoa uskoja
illative uskoon uskoihin
singular plural
nominative usko uskot
accusative nom. usko uskot
gen. uskon
genitive uskon uskojen
partitive uskoa uskoja
inessive uskossa uskoissa
elative uskosta uskoista
illative uskoon uskoihin
adessive uskolla uskoilla
ablative uskolta uskoilta
allative uskolle uskoille
essive uskona uskoina
translative uskoksi uskoiksi
instructive uskoin
abessive uskotta uskoitta
comitative uskoineen
Possessive forms of usko (type valo)
possessor singular plural
1st person uskoni uskomme
2nd person uskosi uskonne
3rd person uskonsa
Related terms[edit]

Etymology 2[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈuskoˣ/, [ˈus̠ko̞(ʔ)]
  • Rhymes: -usko
  • Syllabification: us‧ko

Verb[edit]

usko

  1. Indicative present connegative form of uskoa.
  2. Second-person singular imperative present form of uskoa.
  3. Second-person singular imperative present connegative form of uskoa.

Ingrian[edit]

Noun[edit]

usko

  1. faith